Polyfosforihappo

kemiallinen yhdiste

Polyfosforihappo (Hn+2PnO3n+1, missä n on kokonaisluku ja n > 1) on eräs niin kutsutuista kondensoituneista fosforihapoista ja kuuluu fosforin happihappoihin. Yhdistettä käytetään muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä.

Polyfosforihappo
Tunnisteet
CAS-numero8017-16-1
PubChem CID73357664
Ominaisuudet
MolekyylikaavaHn+2PnO3n+1
UlkomuotoVäritön tai kellertävä hyvin viskoosi neste
Tiheys2,06 g/cm3[1]
Liukoisuus veteenLiukenee veteen

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa polyfosforihappo on väritöntä tai kellertävää erittäin viskoosia siirappimaista nestettä. Lukuun ottamatta yksinkertaisinta polyfosforihappoa pyrofosforihappoa, yksittäisten polyfosforihappojen fysikaalisia ominaisuuksia ei ole tutkittu. Yhdiste on vahva moniarvoinen happo happo ja fosforihappoa vahvempi. Polyfosforihapon voidaan katsoa koostuvan toisiinsa linkittyneistä P(OH)O3-yksiköistä. Mikäli yksiköiden määrä on suuri, yli 16, on ketjun päiden protonit vain heikosti happamia. Laimeissa vesiliuoksissa polyfosforihappo esiintyy pääasiassa ortofosforihappona.[1][2][3][4][5][6]

Valmistus ja käyttö

Polyfosforihappoa valmistetaan tyypillisesti joko liuottamalla fosforipentoksidia fosforihappoon, kuumentamalla fosforihappoa, jolloin fosforihappoa kondensoituu ja fosforihappomolekyyleistä lohkeaa vettä tai polttamalla fosforia, jolloin muodostuu fosforipentoksidihuuruja, jotka johdetaan veteen. Polyfosforihappoja luokitellaan usein niiden valmistuksessa käytetyn fosforipentoksidin massaprosenttiosuuden mukaisesti.[1][2][3][4][5][6]

Polyfosforihappoa käytetään lannoitteiden sekä polyfosfaattisuolojen kuten ammoniumpolyfosfaatin valmistuksessa sekä bitumin valmistuksessa. Orgaanisessa kemiassa sitä käytetään hyvion voimakkaana happokatalyyttinä, dehydraus-, hydrolyysi-, polymeroitumis-, asylointi- ja syklisointireaktioissa. Usein sitä käytetään myös monissa happokatalysoiduissa toisiintumisreaktioissa kuten Beckmann-, Lossen- ja Wagner–Meerwein-toisiintumisissa.[1][2][3][4][5]

Lähteet