Pljussa
Pljussa tai Pljusa (ven. Плю́сса, vir. Pljussa jõgi) on Luoteis-Venäjälla Leningradin- ja Pihkovan alueella virtaava Narvanjoen sivujoki, joka yhtyy Narvan tekojärveen.[1][3][4][a]
| Pljussa Плюсса | |
|---|---|
 Řeka ve městě Slancy | |
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue ja Pihkovan alue |
| Piiri | Slantsy, Outova, Pljussa ja Strugi-Krasnyj |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pljussan valuma-alue |
| Pinta-ala | 6 550 km² [1] |
| Yhtyy | Narvanjoki, Narvan tekojärvi |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Zapljusskojen järvi, Zapljusjen kylä |
| , 29°42′18″E [1] | |
| Laskupaikka | Narvan tekojärvi |
| , 28°9′18″E [1] | |
| Sivu-uomat | Ruja, Janja, Ljuta, Vjorduga, Tšornaja, Paguba, Kureja ja Omuga |
| Taajamat | Slantsy, Pljussa |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 70 m mpy. [2] |
| Laskukorkeus | 25 m mpy. |
| Korkeusero | 50 m |
| Pituus | 281 km [1] |
| Kaltevuus | 0,18 m/km |
| Keskivirtaama | 50 m³/s (MQ) [3] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Joen kulku
Joen lähdejärvi on Zapljusskojen järvestä, joka sijaitsee Zapljusjessa (ven. Заплюсье) Pihkovan alueella Pljussan piirissä. Järven pinta-ala on 255 hehtaaria, mutta matalanveden aikana se jakautuu moneksi järvialtaaksi. Joen luusuassa on pato, jolla järven vedenpintaa säädellään.[2][3]
Aluksi joki virtaa etelään ja sitten länteen pitkin kaivettua johto-ojaa ja kääntyy Dobrutšin (ven. Добручи) kylästä kohti pohjoista. Joki kiertää Lugan ylänköä sen pohjoispuolelta. Yläjuoksulla joki on uurtanut hiekkamaastoon paikoin syvän uoman. Joen äyräät ovat ylä- ja keskijuoksulla, joka sivuaa vielä Lugan ylänköä, kuivaa metsämaata, mutta alajuoksulla se saapuu alangolle, missä maasto muuttuu kosteaksi ja soistuneeksi. Slantsyn kaupungin kohdalla joessa on koskipaikkoja. Joki on aiemmin ollut Narvanjoen oikeanpuoleinen sivujoki ja se on silloin yhtynyt suoraan jokeen, mutta vuonna 1956 täytetty Narvan tekojärvi peitti yhtymäkohdan allasvedellä. Tekojärvessä on joen entisen uoman paikalla yli 10 kilometriä pitkä lahtimainen osuus, jonka leveys on 200–900 metriä. Joki on purjehduskelpoinen vain Slantsyyn asti eli joensuusta 83 kilometriä ylävirtaan päin.[2][3]
Joen ilme eräällä suojelualueella
Veneen peräaaltoja joella
Maaston hiekkaisuus Janjan sivuhaarassa
Pljussan uomaa Slantsyssa
Valuma-alue ja vuodenajat
- Pääartikkeli: Pljussan valuma-alue
Joen valuma-alueen pinta-ala on 6 550 neliökilometriä ja sen keskivirtaama on 50 kuutiometriä sekunnissa. Sen vuodessa purkaama vesimäärä on 1,66 kuutiokilometriä [5]. Joki jäätyy marras-joulukuussa ja vapautuu jäästä maalis-huhtikuun vaihteessa. Pljussalla on yli 30 sivujokea, joista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Janja (virtaama noin 6 m³/s), Ljuta (6 m³/s) Vjorduga ja Kureja.[3][a]
Hallintoalue
Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen rekisterinumero on 01030000412102000026703 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan- ja Leningradin alueeseen.
Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pljussa Wikimedia Commonsissa
- Pljussajoki (Река Плюсса) Кадастр Псковской области. Псков. 1997. Pihkova: pskovgrad.ru. Viitattu 9.11.2019. (venäjäksi)