Placerias
Placerias (nimen merkitys: ”leveä keho”) on sukupuuttoon kuollut myöhäisellä triaskaudella elänyt dicynodonttiterapsidisuku. Sukuun luetaan laji Placerias hesternus, josta P. gigas on synonyymi.[1] Mikäli Moghreberia nmachouensis katsotaan Placerias-sukuun kuuluvaksi nimellä Placerias nmachouensi, niin silloin suvussa on kaksi lajia.[2][3][4]
| Placerias | |
|---|---|
 Placerias hestenus | |
| Triaskausi Carnia-vaihe | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Kladi: | Synapsidit Synapsida |
| Lahko: | Terapsidit Therapsida |
| Kladi: | Neotherapsida |
| Alalahko: | †Anomodontia |
| Osalahko: | †Dikynodontit Dicynodontia |
| Kladi: | †Kannemeyeriiformes |
| Heimo: | †Stahleckeriidae |
| Alaheimo: | †Placeriinae |
| Suku: | †Placerias Lucas, 1904[1] |
| Kaksiosainen nimi | |
† Placerias hesternus | |
| Katso myös | |
Ominaisuudet
Placerias saattoi kasvaa 3,5 metriä pitkäksi ja painaa yli tonnin. Placeriaksella oli vankat ja paksut jalat ja tynnyrimäinen ruumis. Niillä oli myös muiden dicynodonttien tapaan nokka ja suun molemmilla puolilla torahammas. Placeriasin kallo on noin 68 cm pitkä.[5][6]
Elintavat
Placerias oli luultavasti laumaeläin ja sen elintavat muistuttivat ehkäpä nykyistä virtahepoa. Sadekaudella Placerias saattoi viettää suuren osan ajastaan vedessä, jossa se oli myös melko hyvin turvassa maapedoilta. Placerias oli kasvinsyöjä. Sadekaudella se mahdollisesti söi tuoreita lehtiä ja kasvinversoja. Kuivana kautena, jolloin tuoretta ravintoa oli vähän se ehkä kaivoi maasta esiin juuria ja mukuloita. Uros Placeriasilla oli erityisen suuret torahampaat ja ne saattoivat olla tärkeässä osassa niiden lisääntymiskautena esimerkiksi muiden urosten pelottelussa. Torahampaat olivat myös hyvä puolustusase ja niitä käytettiin myös nokan ohella ravinnon kaivamiseen, josta kertovat torahampaisiin jääneet kuviot.[7]
Fossiililöydöt
Placerias oli laajimmalle levinnyt myöhäistriaskautinen dikynodontti. Sen fossiileja on löydetty Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikolta, ja jos Moghreberia nmachouensis luetaan sukuun niin silloin myös Marokosta.[3][8] Parhaat Placerias-fossiilit on löydetty Arizonasta, ”Placerias-louhokseksi” kutsutusta paikasta. Sieltä on löydetty samasta paikasta yli 40 eläimen luurangot. Mahdollisesti ne kuolivat samaan paikkaan ankarana kuivana kautena ja menehtyivät nälkään ja janoon.[5][7]
Placeriasin luuranko
Placeriasin luuranko Rainbow Forest Museumissa, Arizonassa Yhdysvalloissa
Placeriasin luuranko Rainbow Forest Museumissa
Placeriasin ja phytosaurin luurangot
Placerias-lauman rekonstruktio
Placeriasin koko verrattuna ihmiseen
Fylogenia
Sidor (2003), lisätty Kwazulusaurus Maisch, (2002):[9]
| Therapsida |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||