Piikkikotilot
Piikkikotilot (Muricidae) on kapeakielikotiloihin kuuluva nilviäisheimo. Heimon lajeja tavataan meri- ja murtovesistä[1].
| Piikkikotilot | |
|---|---|
 Piikkikotiloihin kuuluvia lajeja | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Caenogastropoda |
| Lahko: | Kapeakielikotilot Neogastropoda |
| Heimo: | Piikkikotilot Muricidae Rafinesque, 1815[1] |
| Katso myös | |
Taksonomia ja anatomia
Piikkikotilot jaetaan 12 alaheimoon ja 195 sukuun. Suvuista yksi on tarkemmin alaheimoihin luokittelematon.[1] Heimon lajimääräksi on arvioitu noin 1 600[2]. Heimon lajit kasvavat suurimmillaan noin 30 cm pitkiksi. Piikkikotiloiden kuoret ovat hyvin monimuotoisia. Ne voivat olla pitkänomaisia ja suippenevia tai pyöreämpiä ja pulleampia. Kuoressa on usein ulokkeita, kuten harjanteita, piikkejä tai liuskoja, mutta se voi myös olla sileä. Kuoressa on sulkulevy ja sifonikanava on vaihtelevasti lyhyt tai pitkä. Piikkikotiloiden jalka on pitkä ja sifoni on pitkähkö.[3][4][5][6][7]
Levinneisyys ja elintavat
Piikkikotiloita tavataan maailmanlaajuisesti erityisesti subtrooppisilta ja trooppisilta alueilta, mutta myös lauhkeista vesistä. Ne ovat matalien vesien kivikoiden ja riuttojen lajeja. Heimon lajien ravintoa ovat madot, merirokot ja nilviäiset.[3][5][6]