Pieni-Lumperoinen
Pieni-Lumperoinen on Keski-Suomessa Saarijärvellä kirkonkylässä sijaitseva järvi. Jyväskylä sijaitsee 55 kilometriä eteläkaakkoon.[1][2]
| Pieni-Lumperoinen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | , 25°17′52″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue|Saarijärven alue (14.61) |
| Tulouomat | Mustjoki Iso-Lumperoisesta, oja Kaakonlammesta |
| Lasku-uoma | Palvasalmi Saarijärveen |
| Taajamat | Saarijärvi |
| Järvinumero | 14.614.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,4 m [1] |
| Pituus | 3,8 km [1] |
| Leveys | 1,9 km [1] |
| Rantaviiva | 13,873 km [2] |
| Pinta-ala | 3,07437 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0149953 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,88 m [2] |
| Suurin syvyys | 20,6 m [2] |
| Saaria | 1 [1] |
| Savolansaari | |
 Pieni-Lumperoinen | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Pieni-Lumperoinen on 3,8 kilometriä pitkä, 1,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 307 hehtaaria eli 3,1 neliökilometriä. Se on muodostunut Saarijärvestä erottavan kannaksen taakse. Kannas on muodostunut harjujaksosta, jota esiintyy jo kirkonkylässä, seuraa kannasta, ja jatkaa etelässä esimerkiksi Summasen Summasaaressa. Kannas on suhteellisen tiheään rakennettu ja noin 200 metriä leveä. Järven luoteisosassa sijaitsee Autiolahti, jonka rannat kohoavat korkeiksi Heramäeksi ja Mustikkakorvenmäeksi. Itärannat kuuluvat kannakselle, joka erottaa järven Iso-Lumperoisesta. Kannaksen pohjoisosassa virtaa noin puolikilometrinen Mustjoki Pieni-Lumperoiseen. Pohjois- ja kaakkoisrannat ovat matalampaa rannikkoa. Keskellä järveä on yksi saari, Savolansaari. Nykykartoissa saareen liitetään toinenkin nimi, Mattilansaari. Kartoista ei selviä, kumpi nimistä on yleisessä käytössä. Saari on kahdeksan metriä korkea ja sen pohjoispuolella sijaitsee Niemelänsalmi ja kaakkoispuolella Savolansalmi.[1][2][3][4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 15 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,9 metriä. Siinä on kolme syvännettä. Luoteisosassa on laaja syvänne, jossa on 14,5 metriä vettä, saaren edustalla lounaassa sijaitse pieni 14 metrin syvänne ja kaakkoisosassa sijaitsee järven syvin kohta, jossa on 20,6 metriä syvää. Saaren koillispuolella on tasainen järvenpohja, jonka syväys yltää vaivoin neljään metriin.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 13,9 kilometriä. Saarijärven taajama-aluetta ovat lounaisrannat kannaksella ja Autiolahden rannat. Pohjoisessa sijaitsevat Husuahon, Hämeenniemen, Mäntylän, Härkälähteen ja Heramäen asuinalueet. Kannas alkaa kirkonkylän taajamasta, ja päättyy Sara-ahon ja Kukonhiekan asuinalueisiin. Järven kaakkoisrannassa on Rahkolankylä ja Mustjoen ympäristössä Heikkilänmutkan kulmakunta. Kirkonkylän kautta kulkee valtatie 13 ja Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka ratapiha sijaitsee harjulla. Tie ylittää Palvasalmen kahdella sillalla. Autiolahden ohi kulkee kirkonkylältä alkava seututie 648, josta haarautuu yhdystie 6510 Heikkilänmutkalle. Heikkilänmutkalta haarautuu yhdystie 16845 sillan kautta Rahkolankylälle ja sieltä takaisin järven eteläpään harjulle. Erityisiä rantakohteita ovat Kukonhiekan tanssilava, Hiekkaniemen kesäteatteri, Saarijärven kirkko ja hautausmaa sekä Autiolahden uimaranta.[1][2]
Säännöstely
Saarijärven laskujoessa Leuhunjoessa toimii nykyään Leuhunkosken vesivoimalaitos, joka valmistui vuonna 1961. Sen toiminta nostaa Saarijärven, Pieni-Lumperoisen ja Iso-Lumperoisen vedenpintoja samalle korkeudelle 117,5 metriä mpy. Vedenpinnan säännöstelyrajat on määrätty 115,76 metrin ja 118,36 metrin välille. Säännöstelyn vuoksi Mustjoki on tulvinut tasaiseksi virtaavaksi joeksi ja Pyhäkoski keskijuoksulle asti muodostaen uomaan jokisaaren. Säännöstelyn lupaehtoja on muutettu niin, että kevättulvien aikana vedenpintaa voidaan pitää 10 senttimetriä ylempänä kuin muuten.[1][5]
Historiaa
Vuosina 1766–1805 julkaistuissa rekognosointikartoissa järven nimi on kirjoitettu ”Pieni Lumberoinen”, sen laskujoki ”MustaIoki” ja kirkko on nimetty ”SARIÄWI Ka”. Autiolahden nimi kirjoitettiin ”Autiolax”. Järvi oli metsäjärvi, jonka eteläosissa ja Mustajoen suulla näkyy niittyjä merkitsevää väritystä. Saarijärven kannaksella, etelärannassa Rahkolassa ja saaren kaakkoispuolella on maatiloja. Saaren nimi kirjoitetaan ”Savolsansari”. Saari on tuolloin autio. Saarijärvelle tulee karttaan merkittynä harjua myöten tie, joka käy myös Rahkolassa. Harjulla näkyvät Kehälampi, Paskolampi, Peltolampi ja Pajulampi hieman erimuotoisina.[6]
Vuoden 1966 peruskartassa silmämääräisesti noin puolet rannoista ovat peltomaata. Myös Savolansaaresta on puolet peltomaata. Rautatiestä haarautuu raide Lumperoisen rantaan, johon on merkitty varastointialue. Vuoden 1984 kartassa on tapahtunut maankäytössä muutoksia. Harjulla on enää yksi peltopalsta jäljellä. Luoteisrantojen peltopalstat on muuttuneet asuinalueiksi. Savolansaaren peltoala on kutistunut kahdeksi pikkupalstaksi.[7][8][9]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alue|Saarijärven alueella (14.61), jonka Saarijärven–Lumperoisten alueeseen (14.614) järvi kuuluu. Järveen laskee pohjoisesta muutama metsäoja, josta yksikään ei ala lammesta. Rahokolankylässä sijaitseva Kaakonlampi laskee kaakkoisrantaan lyhyttä ojaa myöten. Mustjoki laskee Iso-Lumperoisesta järven koillisrantaan. Pieni-Lumperosien oma lasku-uoma Palvansalmi on aikoinaan puhkaissut harjujakson Saarijärveen. Järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla.[10]
Pieni-Lumperoinen on yhdeksänneksi laajin Saarijärven 241:stä vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Sitä seuraava Iso-Löytänä on vesitilavuudeltaan suurempi.[11]