Philippe Alliot

Philippe René Gabriel Alliot (s. 27. heinäkuuta 1954 Voves, Ranska) on ranskalainen entinen kilpa-autoilija ja Formula 1 -kuljettaja.[2][3]

Philippe Alliot
Philippe Alliot Yhdysvaltain GP:ssä 1990
Philippe Alliot Yhdysvaltain GP:ssä 1990
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Voves [1]
Kansalaisuus ranskalainen
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet19841990, 19931994
Talli(t)RAM, Ligier, Larrousse, McLaren
Kilpailuja116 (109 starttia)
Maailman­mestaruuksia0
Voittoja0
Palkintosijoja0
Paalupaikkoja0
Nopeimpia kierroksia0
MM-pisteitä7
Ensimmäinen kilpailuBrasilian Grand Prix 1984
Viimeinen kilpailuBelgian Grand Prix 1994

Alliot on toiseksi eniten F1-osakilpailuja ajanut kuljettaja, joka ei ole yltänyt kertaakaan palkintosijoille (109 GP:tä). Edellä tässä tilastossa on vain italialainen Pierluigi Martini (118 GP:tä). Alliotin menestys jäi vielä Martiniakin vaatimattomammaksi, sillä ranskalaisen paras sijoitus oli viides, kun italialainen kykeni parhaimmillaan neljänneksi. Alliot keräsi kaikkiaan 7 MM-pistettä.[2][3]

Philippe Alliot ajoi seitsemän täyttä kautta ja kaksi vajaata vuosina 19841990 sekä 1993-1994.[2][3] Alliot ajoi pääasiassa pikkutalleissa, joiden autot eivät olleet kilpailukykyisiä.[2] Luotettavuudeltaan ne olivat heikkoja; Alliot keskeytti kaikkiaan 64 kertaa. Seitsemän kertaa hän ei selvinnyt varsinaiseen kilpailuun.[2][3] Jäähdyttelyvuotenaan 1994 hän osallistui vielä kahteen osakilpailuun, niistä toiseen McLarenilla, mutta ilman menestystä.[2][3]

Alliot pääsi tuuraamaan McLaren-pilotti Mika Häkkistä Unkarin GP:ssä 1994, sillä Häkkinen kärsi yhden kilpailun mittaisen ajokiellon oltuaan mukana Saksan GP:n starttikolarissa, jossa kymmenen autoa jäi lähtösuoralle.[2][4] Alliotin pesti McLarenin ratissa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän joutui keskeyttämään vesipumpun rikkouduttua, kun neljännes kisasta oli ajettu.[5][6] Vaikka McLaren käytti ranskalaisvalmistajan Peugeotin moottoreita kyseisellä kaudella, tallipäällikkö Ron Dennis korvasi Alliotin Martin Brundlella.

Philippe Alliot aloitti kilpa-autoilijan uransa 1976 ranskalaisessa Formula Renault -sarjassa, jota tuohon aikaan hallitsi sittemmin F1-legendaksi noussut Alain Prost. Myös Alliotin kyvyt pantiin merkille, hän sai alleen parempaa kalustoa ja onnistui voittamaan sarjan mestaruuden 1978.[2] Voitto nosti hänet Ranskan Formula 3 -sarjaan, jossa hän sijoittui 1979 kolmanneksi, Prostin voittaessa. Vuorossa oli Euroopan Formula 3 -sarja, jossa niin ikään oli tarjolla kolmossija 1981. Seuraava vaihe oli Formula 2 vuonna 1983.[2] Kyseisen vuoden huippukohdaksi muodostui kuitenkin Le Mansin 24 tunnin ajo, jossa Alliot sijoittui kolmanneksi yhdessä Mario Andrettin ja Michael Andrettin kanssa.[7] Hän oli kolmas myös vuosina 1992 ja 1993, jolloin ajoi Mauro Baldin ja Jean-Pierre Jabouillen kanssa.[8][9] Formula 1:sten jälkeen Alliot jatkoi kilpailua Touring Car-luokissa ja urheiluautokilpailuissa.[2] Aktiiviuransa jälkeen Alliot toimi tv-kommentaattorina ja perusti myöhemmin oman urheiluautotallin.

Kaudet, tallit, pisteet, sijoitukset

  • 1984 (RAM): 0 MM-pistettä, sijoitus MM-sarjassa -
  • 1985 (RAM): 0 pistettä, sijoitus -
  • 1986 (Ligier): 1 piste, sijoitus 18:s
  • 1987 (Lola): 3 pistettä, sijoitus 17:s
  • 1988 (Lola): 0 pistettä, sijoitus -
  • 1989 (Lola): 1 piste, sijoitus 26:s
  • 1990 (Ligier): 0 pistettä, sijoitus -
  • 1993 (Larrousse): 2 pistettä, sijoitus 17:s
  • 1994 (Larrousse, McLaren): 0 pistettä, sijoitus -
VuosiTalliValmistajaMoottori12345678910111213141516SijoitusPisteet
1984Skoal Bandit Formula 1 TeamRAM 02Hart S4BRA
Kesk.
RSA
Kesk.
BEL
DNQ
SMR
Kesk.
FRA
Kesk.
MON
DNQ
CAN
10
DET
Kesk.
DAL
DNS
GBR
Kesk.
GER
Kesk.
AUT
11
NED
10
ITA
Kesk.
EUR
Kesk.
POR
Kesk.
-0[2][3]
1985Skoal Bandit Formula 1 TeamRAM 03Hart S4BRA
9
POR
Kesk.
SMR
Kesk.
MON
DNQ
CAN
Kesk.
DET
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
Kesk.
AUT
Kesk.
NED
Kesk.
ITA
Kesk.
BEL
Kesk.
EUR
Kesk.
RSAAUS-0[2][3]
1986Equipe LigierEquipe Ligier JS27Renault V6BRAESPSMRMONBELCANDETFRAGBRGER
Kesk.
HUN
9
AUT
Kesk.
ITA
Kesk.
POR
Kesk.
MEX
6
AUS
8
18.1[2][3]
1987Larrousse CalmelsLola LC87Cosworth V8BRASMR
10
BEL
8
MON
Kesk.
DET
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
6
HUN
Kesk.
AUT
12
ITA
Kesk.
POR
Kesk.
ESP
6
MEX
6
JPN
Kesk.
AUS
Kesk.
17.3[2][3]
1988Larrousse CalmelsLola LC88Cosworth V8BRA
Kesk.
SMR
17
MON
Kesk.
MEX
Kesk.
CAN
10
DET
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
14
GER
Kesk.
HUN
12
BEL
9
ITA
Kesk.
POR
Kesk.
ESP
14
JPN
9
AUS
10
-0[2][3]
1989Larrousse CalmelsLola LC88CLamborghini V12BRA
12
26.1[2][3]
Equipe LarrousseLola LC89SMR
Kesk.
MON
Kesk.
MEX
NC
USA
Kesk.
CAN
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
Kesk.
HUN
DNPQ
BEL
16
ITA
Kesk.
POR
9
ESP
6
JPN
Kesk.
AUS
Kesk.
1990Ligier GitanesEquipe Ligier JS33BCosworth V8USA
EX
BRA
12
SMR
9
MON
Kesk.
CAN
Kesk.
MEX
18
FRA
9
GBR
13
GER
DSQ
HUN
14
BEL
DNQ
ITA
13
POR
Kesk.
ESP
Kesk.
JPN
10
AUS
11
-0[2][3]
1993Equipe LarrousseLarrousse LH93Lamborghini V12RSA
Kesk.
BRA
7
EUR
Kesk.
SMR
5
ESP
Kesk.
MON
12
CAN
Kesk.
FRA
9
GBR
11
GER
12
HUN
8
BEL
12
ITA
9
POR
10
JPNAUS17.2[2][3]
1994Marlboro McLaren PeugeotMcLaren MP4/9Peugeot V10BRAPACSMRMONESPCANFRAGBRGERHUN
Kesk.
-0[2][3]
Tourtel Larrousse F1Larrousse LH94Ford V8BEL
Kesk.
ITAPOREURJPNAUS

Lähteet

Aiheesta muualla