Paperitähti

Julkisuuden ryöpytykseen joutuneen valokuvamalli Annan elämä luisuu raiteiltaan alkoholin, huonosti valittujen miesystävien ja skandaalilehdistön takia. Lopulta ex-missi pidätetään huumeista ja prostituutiosta epäiltynä.^[1]

Elokuvan keskeisin mieshahmo on Kari Väänäsen näyttelemä väkivaltainen Ilja Kulovaara, joka nimeä myöten muistuttaa kirjailija Ilkka Kylävaaraa. Elokuvan on sanottu olevan Mika Kaurismäen kosto Ilkka Kylävaaralle, joka pahoinpiteli häntä ravintola Kosmoksessa Helsingissä elokuussa 1988 ja sai tapauksesta ehdollisen vankeustuomion. Kylävaara haastoi elokuvan tekijät oikeuteen kunnianloukkauksesta, mutta hävisi jutun. Käsikirjoittaja Antti Lindqvist kiisti, että Ilja Kulovaaran esikuvana olisi ollut Kylävaara ja nimesi lähtökohdiksi entisen missin Virpi Miettisen elämäntarinan sekä Juice Leskisen The Kinks -suomennoksen ”Paperitähdet”.^[2]

Paperitähden osatuottajana oli Svenska Filminstitutet ja elokuvaa kuvattiin Tukholmassa ja Österåkerissa. Kuvauksia tehtiin myös Suomessa Helsingissä ja Vantaalla. Samana vuonna Mika Kaurismäki viimeisteli myös tammikuussa 1989 ensi-iltansa saaneen elokuvan Cha Cha Cha.^[2]

Paperitähden aihe, julkkis- ja sensaatiokulttuurin kritiikki, sai arvostelijat vertaamaan elokuvaa Risto Jarvan draamaan Kun taivas putoaa... (1972). Paperitähden taiteellisten ansioiden katsottiin kuitenkin jääneen Kaurismäen henkilökohtaisten loanheittomotiivien varjoon.^[1] Video-oppaassa vuodelta 1995 Esko Rautakorpi piti elokuvaa väkinäisenä ja käsikirjoitukseltaan hajanaisena ja antoi sille kaksi tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.^[3]

Pirkko Hämäläinen sai pääosastaan Jussin ja valtion elokuvataidepalkinnon. Paperitähti sai neljällä esityskopiollaan kaikkiaan 22 247 teatterikatsojaa.

Suomen televisiokanavilla elokuva on esitetty 1992, 1995, 2001, 2016 ja 2018.^[2] Elokuva on julkaistu myös VHS-videokasetilla^[3] ja DVD-levyllä^[4].