Panssarimuseo

Vuonna 1951 perustettiin Panssari-lehden kannatusyhdistys r.y., jonka tarkoituksena oli maanpuolustustahdon ja aselajitaitojen vaaliminen. Vuonna 1959 yhdistyksen nimi muuttui Panssarin kannatusyhdistykseksi ja Panssarimuseon perustamista alettiin valmistella tosissaan. ^[4]Museo avattiin paljaan taivaan alla männikköisessä rinteessä 18. kesäkuuta 1961, jolloin kokoelmissa oli 19 panssarivaunua ja 12 panssarintorjuntatykkiä. Sittemmin näyttelytilat ja kokoelmat ovat kehittyneet huomattavasti. Nykyään museota ylläpitää Panssarimuseosäätiö sr. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on myös vuosittain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Museolla järjestetään vuosittain, varsinkin kesällä, myös useita toiminnallisia tapahtumia, joissa kävijät voivat tutustua suomalaiseen sotahistoriaan. Erityisesti keskikesällä järjestettävä perhepäivä on muodostunut koko perheen suosituksi tapahtumaksi, jossa on monipuolista ohjelmaa, kuten ajonäytöksiä.

Museon näyttelytiloihin kuuluu kaksi isoa lämmintä hallia. Myymälän yhteydessä olevassa vanhemmassa hallissa on esillä museon vanhimpien vaunujen lisäksi panssarijoukkojen pienesineistöä, kuten univormuja. Uudemmassa hallissa on hieman uudenaikaisempia, ajokuntoisia vaunuja. Näiden lisäksi rinteessä on kylmä moottorihalli, jossa on esillä vaunujen moottoreita, voimansiirto- ynnä muita välineitä. Lisäksi panssarintorjuntanäyttelylle on lämmitetty rakennus, jossa on runsaasti panssarintorjuntatykkejä ja muita panssarintorjunta-aseita. Tilan puutteen vuoksi paljon vaunuja ja tykkejä on jouduttu sijoittamaan myös ulkotiloihin. Näyttelytilojen lisäksi museoon kuuluu kahvila sekä matkamuistomyymälä, jossa on laaja valikoima panssareihin ja yleiseen sotahistoriaan liittyviä matkamuistoja, tavaroita ja kirjallisuutta. Panssarimuseo myös itse tutkii ja julkaisee panssareiden historiaan liittyvää materiaalia.

Kokoelman arvokkaimman osan muodostaa talvi- ja jatkosodassa viholliselta vallattu kalusto: kun omia panssarivaunuja ei sota-aikana ollut, ne piti hankkia sotasaaliina.^[3] Museossa on näytteillä harvinainen Sturmgeschütz III -rynnäkkötykki, T-26, T-28, T-34, Panzer IV ja muita puolustusvoimien käytössä olleita panssariajoneuvoja koko puolustusvoimien historian ajalta. Museon uusin vaunu on edelleen palveluskäytössä oleva panssarivaunutyyppi Leopard 2A4.

Museon harvinaisuuksiin kuuluu osumien tuhoama neuvostotunnuksinen T-26-panssarivaunu. Se tuhottiin Suomussalmella talvisodassa ja kuului alun perin välirauhan aikana järjestettyyn sotasaalisnäyttelyyn.

• 
  BA-10-panssariauto
• 
  BA-20-panssariauto
• 
  Renault FT-17
• 
  Vickers E 45 mm tykillä
• 
  T-26
• 
  T-28
• 
  T-50
• 
  T-60
• 
  T-70 (Ilman päätykkiä)
• 
  BT-42-rynnäkkötykki
• 
  Panzer IV
• 
  KV-1
• 
  T-72
• 
  BMP-1
• 
  Pak 40
• 
  T-34:n V-2-moottori moottorihallissa.
• 
  Mallikappale AMOS-kranaatinheitin-järjestelmällä varustetusta Patria AMV:sta.

Museon johtajana toimii evl evp Simo Hautala. Pitkäaikainen johtaja Timo Teräsvalli toimi johtajana vuoden 2018 loppuun. Aikaisempia museon johtajia on maj evp Maunu Uoti.

• Tapani Salomäki: Meillä on käsky jyrkin. Panssarikilta ry, 1981.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panssarimuseo.

• Panssarimuseon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylen Elävä arkisto, Reijo Perälä, Suomi lähti talvisotaan puupyöräisillä panssarivaunuilla*

Hattula

Kyliä ja taajamia	Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula
Luonto	Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi
Nähtävyyksiä	Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo
Muuta	Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano