Päivänliljat
Päivänliljat (Hemerocallis) on kasvisuku soihtukasvien (Asphodelaceae) heimossa.[1] Aiemmin suku on sijoitettu heinäpuukasveihin (Xanthorrhoeaceae) ja sitä ennen omaan nimiheimoonsa päivänliljakasvit (Hemerocallidaceae).[2]
| Päivänliljat | |
|---|---|
 Keltapäivänlilja (Hemerocallis lilioasphodelus) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Soihtukasvit Asphodelaceae |
| Alaheimo: | Hemerocallidoideae |
| Suku: | Päivänliljat Hemerocallis L. |
| Katso myös | |
Päivänliljoja on 16 lajia, joista useita viljellään koristekasvina.[1][3] Ne myös risteytyvät usein.
Päivänliljalajeja
- syyspäivänlilja (Hemerocallis citrina), alkuperäisalue Kiina
- rusopäivänlilja (Hemerocallis fulva), alkuperäisalue Kiina
- keltapäivänlilja (Hemerocallis lilioasphodelus), alkuperäisalue Itä-Aasia.[2]
- mätäspäivänlilja (Hemerocallis dumortieri (dumortierii))
- komeapäivänlilja (Hemerocallis esculenta)
- siropäivänlilja (Hemerocallis graminea)
- kultapäivänlilja (Hemerocallis middendorffii)
- pikkupäivänlilja (Hemerocallis minor)
- tuoksupäivänlilja (Hemerocallis thunbergii) [4][5]
Tuntomerkkejä
Pohjoismaissa viljellään useita päivänliljalajeja ja -risteymiä koristekasveina. Ne ovat monivuotisia kaljuja ruohokasveja, joiden juuret ovat mukulamaiset ja tasasoukat lehdet kasvavat kaksirivisesti tiheinä ruusukkeina. Päivänliljojen kukinto on viuhkomainen ja koostuu 6–20 suppilomaisesta hieman vastakohtaisesta kukasta. Pohjoismaissa tunnetut lajit ovat kelta- tai oranssinpunakukkaisia. Hedelmänä on kota. Kaikki päivänliljat eivät tee siemeniä.[6][2]