Ojajärvi (Hämeenlinna, eteläinen)

eteläinen järvi kahdesta samannimisestä järvestä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä

Ojajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolassa Taljalan eteläpuolella sijaitseva rauhoitettu metsäjärvi. Pohjoispuolella oleva toinen Ojajärvi ovat olleet aikaisemmin samaa järveä, mutta järvenlaskun jälkeen niitä on kohdeltu eri järvinä.[2][1]

Ojajärvi
ValtiotSuomi
MaakunnatKanta-Häme
KunnatHämeenlinna (Kalvola)
Koordinaatit, 24°00′56″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
PäävesistöalueKokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alueLontilanjoen valuma-alue (35.27)
Laskujokisalmi Ojajärveen [1]
Järvinumero35.273.1.003
Mittaustietoja
Pinnankorkeus114 m [1]
Rantaviiva4,385 km [2]
Pinta-ala19,762 ha [2]
Saaria5 [1]
Kartta
Ojajärvi

Maantietoa

Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Lontilanjoen valuma-alueella. Valuma-alue on jaettu vielä kolmeen alueeseen, jonka Lontilanjoen yläosan alueeseen lampi kuuluu. Kahden järven eteläisen osan pinta-ala on 20 hehtaaria ja järvien vedenpinnan korkeus on sama 114,0 metriä meren pinnan yläpuolella. Eteläosaan laskee noin 10 metsäojaa ja se on yhteydessä järven pohjoisosaan pohjoisessa sijaitsevan matalan ja ruohottuneen salmen välityjksellä. Eteläosan järviallas on 950 metriä pitkä, 350 metriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 4,4 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa vesijättömaan kosteikkoa ja luhtaa. Vesialue on rauhoitettu, mutta rauhoitusalueeseen on liitetty myös osa rannoista. Koko järvi on autio eikä sinne johda teitä.[2][1][3]

Historiaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli piirretty vesialtaana, joka sisälsi sekä eteläisen että pohjoisen järvialtaan. Rannassa sijaitsi Aholan torppa, mutta järven rannoille ei ollut merkitty peltomaata taikka niittyjä. Ne raivattiin mahdollisesti vasta ensimmäisen järvenlaskun yhteydessä myöhemmin. Kartassa näkyy kuusi saarta, jotka ovat nykyään maatuneet kiinni rantoihin, mutta joita kutsutaan edelleen saariksi. Vuoden 1956 peruskartassa järvi on piirretty suurempana kuin mitä se on nykyään. Seuraavassa vuonna 1961 julkaistussa kartassa rantoja seuraavat rajat saattavat olla ensimmäisen järvenlaskun vesijättömaiden rajoja. Vuoden 1976 kartassa on tapahtunut toinen järvenlasku, jonka vaikutus järvelle on yhtä dramaattinen kuin ensimmäinen.[4][5][6][7][8][9]

Lähteet

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.