Oikeistolibertarismi

Oikeistolibertarismi on yksi libertarismin suuntaus. Oikeistolibertarismi on kiistanalainen termi ja monet libertaarit kuten Murray Rothbard [1], Harry Browne [2]Anthony Gregory [3], Leonard E. Read [4], Tibor Machan [5] ja Walter Block [6] ovat vastustaneet termiä tai tarkoittavat sillä konservatiiveja, jotka ovat omaksuneet libertarismin ajatuksia. Termillä voidaan tarkoittaa myös uusliberalismia, laissez-faire-markkinataloutta tai anarkokapitalismia. Oikeistolibertaarit kannattavat henkilökohtaista ja taloudellista yksilönvapautta negatiivisen vapauskäsityksen mukaisesti[7][8][9][10]. Loi ̈c Wacquantin mukaan oikeistolibertaarit kannattavat vapaita markkinoita ja näkevät minimaaliseksi supistetun valtion tai vastaavan autoritaarisen[11] sosiaalisen organisaation tehtäväksi turvata yhtäältä markkinoiden olemassaolo ja toisaalta oikeistolibertaarien pitämät perusoikeudet: ruumiillisen koskemattomuuden, yksityisomistuksen ja sopimusvapauden. Libertaarit itse eivät kuitenkaan katso kannattavansa autoritaarista sosiaalista organisaatiota. Noiden oikeuksien tulkinta on varsin ekspansiivinen: libertarismi kannattaa julkisen vallan minimoimista tai jopa lakkauttamista, ja sitä voidaan pitää klassisen liberalismin skottivalistusperinnön sekä yhdysvaltalaisen individuaalianarkismin nykyjatkeena[12][13][14]. Se jakautuu väljästi tulkittuun anarkismiin — erityisesti anarkokapitalismiin ja anarkoindividualismiin — sekä toisaalta vanhempaan minarkismiin, joskin muitakin merkittäviä jakolinjoja aatteen sisällä on havaittavissa.

Oikeistolibertarismi hylkää positiivisen vapauskäsitteen kokonaisuudessaan, eikä siis kannata esimerkiksi valtiollisesti toteutettua tulojen uudelleenjakoa tai ihmisoikeussopimuksista nykyään löytyviä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Niinpä se usein katsotaan varsin oikeistolaiseksi aatteeksi, vaikka se samalla jakaakin henkilökohtaisen vapauden saralla merkittävän osan teoriastaan poliittisen vasemmiston kanssa. Aate katsoo itsensä valistuksen työnjatkajaksi, ja pyrkii edistämään rationaalista lainkuvaa politiikassa.

Ideologinen rakenne

Propertarianismi

Monet varsinkin luonnonoikeudelliseen teoriaperinteeseen perustavat libertaarit katsovat, että kaikki ihmisoikeuksiksi katsotut oikeudet ovat johdettavissa yllä mainituista kolmesta peruslähtökohdasta. Aatteen teoriaan liittyvät läheisesti mm. käsitteet nonaggressioperiaate (lyhyesti NAP) ja voluntarismi, eli vapaaehtoisuusaktivismi[15].

Moderneja oikeistolibertaareja

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla