Nuijasara
Karttusara | |
---|---|
![]() | |
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Kladi: | Commelinids |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | buxbaumii |
Kaksiosainen nimi | |
Carex buxbaumii | |
Katso myös | |
Karttusara, aiemmin nuijasara, (Carex buxbaumii) on tuulipölytteinen monivuotinen kasvilaji sarojen suvussa.
Taksonomia
muokkaa wikitekstiäKarttusara on jaettu eri alalajeihin. Suomessa tavatut kaksi alalajia ovat rantanuijasara (C. buxbaumii subsp. buxbaumii) ja lapinnuijasara (C. buxbaumii subsp. mutica).[2][3] Nykyisin alalajeja ei tunnisteta, vaan rantanuijasara luokitellaan karttusaran synonyymiksi ja lapinnuijasara eri lajiksi vuomasara (Carex adelostoma). Karttusara ja vuomasara muodostavat yhdessä karttusararyhmän (Carex buxbaumii -ryhmä).[4]
Ulkonäkö ja koko
muokkaa wikitekstiäKarttusara kuuluu valeyhtäläistähkäisten kolmiluottisten sarojen ryhmään. Se kasvaa 20–80 senttimetriä korkeaksi.
Juurakko on pitkä. Varsi on pysty, jäykkä ja täyteinen. Tyvitupet ovat tumman punertavat, usein ripsilaitaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 2–4 millimetriä leveä, jäykkä ja sinivihreä. Kukinto on 3–10 senttimetriä pitkä, harsu ja koostuu 3–6 tähkästä. Tähkät ovat 10–25 mm pitkiä, ja emi- ja hedekukat ovat yleensä eri tähkissä. Latvatähkä on nuijamainen, kärjestä emikukkainen, tyvestä hedekukkainen. Alemmat tähkät ovat pallomaisia tai pitkulaisia ja emikukkaisia. Tähkäsuomut ovat suippoja tai otakärkisiä ja mustia, keskisuoni on vihreä. Pullakot ovat 2–4,5 mm pitkiä, luumunmuotoisia, litteähköjä, himmeitä ja vaaleanvihreitä, pullakon suuota on hyvin lyhyt.[3][5] Karttusaralla voi esiintyä harvinaista nokisientä karttusarannokea (Anthracoidea buxbaumii).[6]
Karttusara Suomessa
muokkaa wikitekstiäLajia tavataan melko suuressa osassa Suomea, ei kuitenkaan aivan lännessä. Etelä-Suomessa karttusara on harvinainen ja Lapissa jokseenkin yleinen. Suomessa karttusara kasvaa ohutturpeisilla letoilla, suoniityillä, rannoilla ja puronvarsilla.[3]
Karttusara on rauhoitettu Ahvenanmaalla.[7]
Lähteet
muokkaa wikitekstiä- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa, s. 160 . Helsinki: Kustannusyhtiö Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.
Viitteet
muokkaa wikitekstiäAiheesta muualla
muokkaa wikitekstiä- Kasviatlas: Karttusaran (Carex buxbaumii) levinneisyys Suomessa.
- ITIS: Carex buxbaumii (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Carex buxbaumii (englanniksi)
|