Nestorin palatsi
Nestorin palatsi (kreik. Ανάκτορο του Νέστορα, Anáktoro tou Néstora) eli Pyloksen palatsi, esihistoriasta puuhuttaessa yleensä vain Pylos, on mykeneläisaikaisen palatsin ja kaupungin arkeologinen kohde Messeniassa Kreikassa. Se sijaitsee Pýlos-Néstoraksen kunnassa Epáno Egklianóksen kukkulalla lähellä Chóran kaupunkia, noin 16 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Pýloksen kaupungista.[1]
| Nestorin palatsi | |
|---|---|
| Ανάκτορο του Νέστορα | |
 Nestorin palatsin raunioita. | |
| Sijainti | |
  Nestorin palatsi | |
| Koordinaatit | , 21°41′41″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pýlos-Néstoras, Messenia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | palatsi ja kaupunki |
| Huippukausi | noin. 1300–1100 eaa. |
| Kulttuuri | mykeneläinen kulttuuri |
| Aiheesta muualla | |
Historia
Palatsi on rakennettu myöhäisellä pronssikaudella, tarkemmin LH IIIB -kaudella noin vuonna 1300 eaa. Se korvasi tuolloin paikalla olleen varhaisemman linnoitetun palatsin. Palatsi on nimetty Nestorin mukaan. Tämä oli kreikkalaisessa mytologiassa Pyloksen kuningas isänsä Neleuksen jälkeen ja merkittävimpiä Troijan sotaan osallistuneita sotapäälliköitä. Palatsi oli käytössä 1200-luvun eaa. ja tuhoutui tulipalossa 1100-luvun alussa eaa. Tämän jälkeen paikka hylättiin.[1][2]
Palatsin löysi Konstantínos Kourouniótis vuonna 1939. Sen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1952 Carl Blegenin johdolla.[2]
Rakennukset ja löydökset
Palatsi on tunnetuista mykeneläisistä palatseista parhaiten säilynyt. Rakennus on ollut kaksikerroksinen. Se on muodostunut kolmesta siivestä ja käsittänyt yhteensä 105 huonetta. Pääsiiven merkittävin huone on suuri megaron tai ”valtaistuinsali”. Siivessä on myös mm. propylon, yksityistiloja, kylpyhuone, arkisto sekä lukuisia varastohuoneita. Koillis- ja lounaissiivissä on ollut työpajoja ja lisää yksityishuoneita ja säilytystiloja. Palatsi oli koristeltu lukuisin seinämaalauksin. Palatsin ympärillä on ollut pienempiä rakennuksia, alakaupunki sekä mm. tholos-hautoja.[1][3][4]
Palatsin arkistosta on löydetty satoja lineaari-B-tauluja. Ne ovat olleet erittäin merkittäviä sekä palatsin toimintojen että lineaari-B:n ymmärtämisen kannalta.[3]
Vuonna 2015 tutkijat löysivät palatsin läheltä 1500-luvulta eaa. peräisin olevan merkittävän haudan. Haudassa oli yli 1 400 arvokasta esinettä, mukaan lukien kultakoruja, hopeisia astioita, norsunluuesineitä sekä pronssimiekka, jossa on kullasta ja norsunluusta tehty kahva. Kyseessä on joko merkittävän sotilaan tai jopa kuninkaan hauta. Hauta ajoittuu aikaan noin 200–300 vuotta ennen myyttistä Nestoria ja tämän isää Neleusta. Monet esineistä ovat minolaista tyyliä ja kertovat palatsin ja mykeneläisen kulttuurin yhteyksistä Kreetalle.[5][6]
Alueelta tehdyt esinelöydöt ovat esillä Chóran arkeologisessa museossa.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nestorin palatsi Wikimedia Commonsissa
