Neodyymi

Neodyymi (lat. neodymium) on lantanoideihin kuuluva, jaksollisen järjestelmän 60. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Nd ja CAS-numero 7440-00-8. Neodyymiä käytetään muun muassa lasin himmentämiseen hitsausmaskeissa, voimakkaissa magneeteissa, lasereissa ja tähtitieteellisissä sovellutuksissa – neodyymillä himmennetty lasi tuottaa hyvin terävän absorptiokaistan, jota voidaan käyttää kalibrointiin. Neodyymioksidilla (Nd₂O₃) voidaan lasi värjätä purppuran väriseksi. Neodyymin, boorin ja raudan seoksesta voidaan valmistaa erinomaisia kestomagneetteja.

Neodyymin spektri on myös sovelias hehkulampun lasikuvun suodatinväriaineeksi esimerkiksi kasvilamppuihin, kun halutaan jäljitellä luonnonmukaista valoa.

97 % metallista tuotetaan Kiinassa, joka on haluton viemään sitä ulkomaille matalasti jalostettuna.^[2]

Luonnossa esiintyvä neodyymi koostuu seitsemästä isotoopista, joista viisi on pysyviä: ¹⁴²Nd, ¹⁴³Nd, ¹⁴⁵Nd, ¹⁴⁶Nd ja ¹⁴⁸Nd, ja kaksi radioaktiivisia: ¹⁴⁴Nd (osuus 23,80 %) ja ¹⁵⁰Nd (5,64 %). Näistä yleisin on ¹⁴²Nd 27,13 %:n osuudella. Alkuaineella on yhteensä 31 tunnettua radioaktiivista isotooppia joiden massaluvut vaihtelevat välillä 124–161 ja joiden puoliintumisajat vaihtelevat 0,65 sekunnista (¹²⁵Nd) 7,9×10¹⁸ vuoteen (¹⁵⁰Nd).^[3]

Neodyymiä sisältäviä mineraaleja ovat esimerkiksi monatsiitti ja synkysiitti.