Neles
Neles on prosessiteollisuuden venttiilien tuotemerkki, joka johtaa juurensa Antti Nelimarkan ja Eino Santasalon vuonna 1956 perustamaan yritykseen Neles Oy. Vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2020 Neles oli Metso Oyj:n virtauksensäädön liiketoiminta-alueen tuotemerkki, sitten pari vuotta itsenäinen pörssiyhtiö Neles Oyj ja huhtikuusta 2022 alkaen Valmet-yhtiön Virtauksensäätö-nimisen liiketoimintalinjan tuotemerkki.[4][5]
| Neles Oyj | |
|---|---|
 | |
| Tunnuslause | Reinventing Reliability |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: NELES |
| Perustettu | 1. heinäkuuta 2020 |
| Lakkautettu | 1. huhtikuuta 2022 |
| Toimitusjohtaja | Simo Sääskilahti (väliaikainen)[1] |
| Puheenjohtaja | Jaakko Eskola[2] |
| Kotipaikka | Vantaa |
| Toimiala | metalliteollisuus |
| Tuotteet | venttiilit |
| Henkilöstö | 2 850 (2020)[3] |
| Kotisivu | www |
Heinäkuussa 2019 kerrottiin Metson ja Outotecin fuusioituvan vuonna 2020 uudeksi mineraalialan suuryhtiöksi. Samalla jäljelle jääneestä Metsosta tuli Neles-niminen pörssiyhtiö, johon jäi Metson teollisuusventtiilien ja prosessiautomaation liiketoiminta.[6][7] Yhtiö aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2020.
Heinäkuussa 2021 ilmoitettiin Neleksen sulautumisesta Valmetiin[8], ja tämä toteutui 1. huhtikuuta 2022.[9]
Historiaa
Diplomi-insinööri Antti Nelimarkka (1923–1990), taidemaalari Eero Nelimarkan poika, oli yhtiön pääomistaja, ja sen vähemmistöosakkaina olivat Nelimarkan vaimo Kerttu sekä Eino Santasalo, jonka kanssa Nelimarkka oli jo 16 vuotta aiemmin vuonna 1940 perustanut myös E. Santasalo Oy:n (nykyisin Moventas Gears Oy).[4][10]
Vuonna 1960 Nelimarkan ja Santasalon tiet erkanivat, yhtiöiden ristiinomistus purettiin ja Neles Oy jatkoi venttiiliyrityksenä Nelimarkan perheen omistuksessa. Alkuvuosina Helsingin Herttoniemessä toiminut yritys kehitti ja valmisti kiertoventtiilityyppisiä käsikäyttöisiä sulkuventtiilejä sekä yhä enemmän myös säätöventtiilejä ja kauko-ohjattavia sulkuventtiilejä. Pallo- ja läppätyyppisten venttiilien työstökoneetkin oli aluksi suunniteltava itse.[11] Valtaosa tuotannosta meni jo 1960-luvun puolivälissä vientimarkkinoille.[4]
1960-luvun loppupuolella Nelekselle suunniteltiin ja rakennutettiin uudet toimitilat Roihupellon teollisuusalueelle uuden teknisen johtajan Jouko Koskisen johdolla, joka vuosina 1980–1996 toimi Neleksen toimitusjohtajana.[4]
Antti Nelimarkan terveys heikkeni 1980-luvun alussa, ja Nelimarkat päätyivät yrityksen myymiseen Rauma-Repolalle vuoden 1982 alussa.[4]
Neleksen oma tutkimustoiminta alkoi metallilaboratorion perustamisella vuonna 1970. Tehdaslaajennuksen yhteyteen vuonna 1983 rakennettiin oma virtauslaboratorio. Tutkimustoiminta palveli sekä tuotekehitystä että tuotantotekniikan parantamista.Neleksen tärkeimpiä saavutuksia olivat metallitiivisteiset pallo- ja läppäventtiilit, hyvin standardoitu toimilaitevalikoima sekä asennoittimien kehitys ensin pneumaattisesta elektropneumaattiseen ja lopulta digitaalisen ohjaukseen.[4]
Neles-Jamesbury 1988–1997
1960-luvulla Neles toimi vientimarkkinoilla edustajien avulla, kunnes 1970-luvulla alettiin perustaa omia tytäryhtiöitä. Ensimmäinen Suomen ulkopuolinen tehdas aloitti Brasiliassa 1980. Neleksestä tuli ensimmäinen eurooppalainen venttiiliyritys, jonka onnistui etabloitua Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 1988 Neles fuusioitui itsensä kokoisen Jamesbury Corporationin kanssa Neles-Jamesburyksi, jolla oli tytäryhtiöitä noin 20 maassa ja valmistusta kuudessa.[4]
Metso Automation 2001
Vuonna 1997 Neles-Jamesburystä tuli Neles Controls, joka yhdistyi Valmet Automation Oy:n kanssa 1999. Vuodesta 2001 se on toiminut osana Metso-konsernia nimellä Metso Automation, mutta Jamesbury on yhä käytössä tuotemerkkinä.[4]
2010-luvun alussa toiminta siirrettiin Helsingin Roihupellosta Vantaan Hakkilaan.[12]
2020–
Neles listattiin Helsingin pörssiin 1. heinäkuuta 2020, samana päivänä kuin Metso Outotec. Yhtiö myös aloitti toimintansa samana päivänä.[13]
Kesäkuussa 2020 Valmet ilmoitti hankkivansa noin 14,9 prosentin omistusosuuden Neleksestä, ja osto tapahtui 1. heinäkuuta 2020.[14] 13. heinäkuuta 2020 ruotsalainen teollisuusyhtymä Alfa Laval allekirjoitti yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa.[15][16] Valmet ilmoitti ettei tue Alfa Lavalin ostotarjousta heinäkuussa 2020[17] ja kasvatti omistustaan Neleksessä elokuussa 2020.[18] 13. elokuuta 2020 Alfa Laval aloitti Neleksen hallituksen suositteleman julkisen ostotarjouksen Neleksen osakkeista, tarjoten 11,50 euroa osakkeelta.[19] Tarjouksen jälkeen osakkeen hinta pörssissä nousi yli ostotarjouksen, ja Valmet nosti omistustaan lähes 30 prosenttiin.[20] Marraskuussa 2020 Alfa Laval vetäytyi aikeistaan ostaa Neles, koska Neleksen omistajista vain 33 % kannatti ostotarjouksen hyväksymistä.[21] Joulukuussa Jukka Moisio ilmoitti jättävänsä tehtävänsä Neleksen hallituksen puheenjohtajana, koska hänen kannattamansa ostotarjous ei lopulta mennyt läpi omistajien keskuudessa[22].
Heinäkuussa 2021 tiedotettiin Neleksen sulautumisesta Valmetiin,[23] ja tämä toteutui 1. huhtikuuta 2022.[9]
Omistus
Neleksen suurimmat osakkeenomistajat 30. syyskuuta 2021 olivat seuraavat:[24]
- Valmet – 29,54 %
- Alfa Laval – 8,09 %
- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 2,99 %
- Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,39 %
- OP-rahastot – 1,18 %
- Valtion Eläkerahasto – 0,76 %
- OP-Suomi Pienyhtiöt – 0,71 %
- SEB Finland Small Cap – 0,64 %
- Svenska Litteratursällskapet i Finland – 0,45 %
- Sigrid Juséliuksen säätiö – 0,44 %
Palkintoja ja tunnustuksia
Nelekselle myönnettiin vuonna 1974 Tasavallan presidentin vientipalkinto. Rank Xerox nimitti 1978 Neles Oy:n Suomen parhaimmaksi yritykseksi. European Management Forum valitsi 1981 sata parasta pioneeriyritystä Euroopassa. Suomesta mukaan pääsivät Nokia, Kone, Nautor, Kuusakoski ja Neles.[4]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Koskinen, Jouko: Neles. Nelimarkan oivalluksista maailmanmaineeseen. Metso Automation, Ajatus Kirjat / Gummerus 2003. ISBN 9512065401.
- Nelimarkka, Riitta (toim.): Antti & Neles : Neles, aikansa Nokia. Helsinki : Seneca, 2019. ISBN 9789519669564.