Natriumvetykarbonaatti

kemiallinen yhdiste

Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda (käytetään leivonnassa), kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.

Natriumvetykarbonaatti
Tunnisteet
Muut nimet

Natriumbikarbonaatti
Ruokasooda
Hiilihappomononatriumsuola

Natriumhappokarbonaatti[1]
CAS-numero144-55-8
PubChem CID516892 ja 22590783
Ominaisuudet
MolekyylikaavaNaHCO3
Moolimassa84,008 g/mol
UlkomuotoValkoinen jauhe
Sulamispiste50 °C (323,15 K)
KiehumispisteHajoaa
Tiheys2,159 g/cm3
Liukoisuus veteen9,59 g/100 ml

Natriumvetykarbonaatin moolimassa on 84,0 g/mol, sulamispiste 50 °C (hajoaa), tiheys 2,1 g/cm3 (veden tiheys on 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 9.59 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 144-55-8.

Bi-etuliitteen alkuperä

Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen bi-etuliitteen. Nimitys on peräisin Antoine Lavoisierin ajoilta (1700-luvulta), kun suoloja pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na2CO3, kirjoitettiin muodossa Na2O · CO2. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO3, kirjoitettiin Na2O · 2CO2 · H2O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natriumbikarbonaatiksi. [2]

Käyttö

Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin leivonnassa ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös esimerkiksi mahalaukun happoisuuden vähentämiseen ja hampaiden puhdistukseen. Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina[3].

Sitä käytetään myös soodapuhalluksessa irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.

Lähteet

Aiheesta muualla

 

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.