Nokia Networks

Nokia Networks toimii noin 150 maassa ja sen palveluksessa on noin 55 000 henkilöä. Suomessa yhtiöllä on henkilökuntaa noin 7 000, joista on pääkaupunkiseudulla noin 3 800, Oulussa noin 2 200 ja Tampereella vajaa 1 000.

Yksikön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12 mrd. euroa.^[1] Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Kiinassa ja Intiassa. Yhtiö on tuotealueillaan maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin valmistaja.^[2]

Yhtiön pääjohtajana aloitti Nokia Networks -toimialaryhmän johtajana toiminut Simon Beresford-Wylie, joka toimi tehtävässään lokakuuhun 2009 saakka. Beresford-Wylie jälkeen pääjohtajaksi valittiin NSN:n palveluliiketoiminnasta vastannut, intialainen Rajeev Suri. Talousjohtajana toimi kesäkuuhun 2007 asti Siemensin Itävallan toimiston talousjohtaja Peter Schönhofer, mutta hän erosi tehtävästään yllättäen. Uutena talousjohtajana aloitti Eric Simonsen. Yhtiön kolmantena talousjohtajana aloitti marraskuun 2008 alusta Luca Maestri, joka kuitenkin erosi tammikuussa 2011. Uudeksi talousjohtajaksi nimitettiin logistiikkayhtiö Schenkerin talousjohtajana toiminut Marco Schröter. Hallituksen puheenjohtajana toimi Nokian entinen pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo syyskuuhun 2011, mutta hänet korvasi Jesper Ovesen lokakuun alusta 2011.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoon Karaportissa, kun taas Euroopan konttori ja kolme yhtiön viidestä liiketoimintayksiköstä sijaitsevat Münchenissä Saksassa.

Yhtiön perustamisesta tiedotettiin lehdistötilaisuudessa 19. kesäkuuta 2006. Tuolloin ilmoitettiin, että yhtiö tavoittelee 1,5 miljardin euron vuosittaisia kustannussäästöjä vuoteen 2010 mennessä. Merkittävän osan näistä säästöistä ennakoitiin toteutuvan kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Lisäksi ilmoitettiin, että Nokia Siemens Networksin henkilökuntaa vähennetään 10 – 15 %:lla neljän ensimmäisen vuoden aikana.^[3]Toukokuun alussa 2007 yhtiö antoi tarkempia tietoja suunnitelluista henkilövähennyksistä.^[4]

Nokia Siemens Networks Oy (NSN Oy) oli Nokia Siemens Networks B. V.:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö; Nokia Siemens Networks B. V. oli NSN-konsernin emoyhtiö. Emoyhtiö Nokia Siemens Networks B.V. oli rekisteröity Alankomaiden Zoetermeeriin, mutta NSN:n pääkonttori sijaitsi Espoon Karaportissa. Yhtiö muodostettiin yhdistämällä Nokian Networks -toimialaryhmä ja Siemensin COM-divisioona lukuun ottamatta sen Enterprise Business -yksikköä. Yhtiö aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2007.^[5] Toiminta oli tarkoitus aloittaa joulukuun loppuun 2006 mennessä, mutta Siemensiin kohdistuneet lahjusepäilyt viivästyttivät aloitusta. Kiinteistöjen hallinta on järjestetty erillisellä tytäryhtiö Nokia Asset Management Oy:llä (toimitusjohtaja Juha Huuskonen).

Aiemmin yhtiön omistivat yhdessä Nokia ja Siemens, mutta Nokia osti Siemensin osuuden vuonna 2013, jolloin myös yhtiön nimeksi muutettiin Nokia Solutions and Networks.^[6][7] Yhtiön nimestä luovuttiin vuonna 2014 ja siitä tuli Nokian Networks-yksikkö.^[8]

Nokia Solutions and Networks Oy:n konserniyhtiöt:

• Nokia Siemens Networks Bolivia S.A. (vain 1 % omistusosuus vuonna 2011)
• Nokia Siemens Networks do Brasil Ltda
• Nokia Siemens Networks Belarus
• Nokia Siemens Networks Ecuador S.A.
• Nokia Siemens Networks Tietoliikenne Oy
• Nokia Siemens Asset Management Oy
• Nokia Siemens Networks France S.A.
• PT Nokia Siemens Networks
• Nokia Siemens Networks Italia S.p.A. (vain 12 % omistusosuus vuonna 2011)
• Nokia Siemens Networks S.R.L Moldova
• Nokia Siemens Networks Peru S.A. (vain 1 % omistusosuus vuonna 2011)
• Nokia Siemens Networks Pakistan Ltd
• Nokia Siemens Networks Pakistan Romania SRL
• Nokia Siemens Networks Pakistan International Singapore Pte Ltd
• Nokia Siemens Networks Egypt LLC (vain 1 % omistusosuus vuonna 2011)

Kaikkiaan Nokia Solutions and Networks hallinnoimien tytäryhtiöiden kirjanpitoarvo oli noin 392,9 miljoonaa euroa vuonna 2011 (aikaisemmin 374 miljoonaa euroa vuonna 2010).^[9]

Alun perin Nokia Solutions and Networks koostui kuudesta eri liiketoimintayksiköstä, mutta yhtiö organisoitiin uudelleen vuoden 2010 alussa Business Solutions (Saksassa), Network Systems (Suomessa) ja Global Services (Intiassa) -yksiköihin. Seuraavana vuonna organisaatio muutettiin 4-tasoiseksi: asiakaskokemukset (Customer Experience Management), optiset verkot, palvelut ja radioverkot (Mobile Broadband).

• Jesper Ovesen (puheenjohtaja, TDC:n ex-talousjohtaja)
• Peter Y. Solmssen (varapuheenjohtaja, Siemens AG:n johtaja)
• Timo Ihamuotila (Nokian hallituksen jäsen)
• Joe Kaeser (Siemensin johtaja, CFO)
• Barbara Kux (Siemensin johtoryhmän jäsen)
• Juha Äkräs (Nokian varatoimitusjohtaja)
• Riikka Tieaho (Nokia, lakiasiainjohtaja)

• Rajeev Suri, toimitusjohtaja (Chief Executive Officer (CEO))
• Marco Schröter, talousjohtaja, aik. logistiikkayhtiö Schenkerin talousjohtaja
• Alexander Matuschka, rakenneuudistusjohtaja, CQLT-Saargummi Holding hallituksen jäsen
• Samih Elhage (aik. Nortelin johtotehtäviä)
• Ken Wirth (aik. Alcatel-Lucentin johtaja)
• Ashish Chowdhary, intialaisen Hughes Communications ex-varajohtaja
• Hans-Jürgen Bill, henkilöstöjohtaja (Human Resources)
• Barry French, markkinointi (Marketing and Corporate Affairs)
• Hossein Moiin (teknologiajohtaja), aik. mm. British Telecomin, T- Mobilen ja Sun Microsystems johtaja
• Joyce Norcini, lakiasianjohtaja, aik. Hewlett-Packardin johtotehtävissä
• Herbert Merz (optiset verkot)
• Bosco Novak (globaalit palvelut)
• Marc Rouanne, business yksiköiden johtaja, ex-Alcatel-Lucentin varajohtaja

Yhtiön tuotekehitystoiminnot sijaitsevat muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereen ja Oulun alueella Suomessa, Münchenissä ja Ulmissa Saksassa, Pekingissä Kiinassa ja Piilaakson alueella Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Yhteensä tuotekehitystä on noin 40 eri paikkakunnalla maailmanlaajuisesti.

Yhtiöllä on tuotantotoimintaa Intiassa, Kiinassa, Saksassa ja Suomessa.

Vuonna 1981 Nokia osti Televan osake-enemmistön ja nimesi sen Telenokia Oy:ksi.^[10] Vuonna 1992 Nokia osti valtion osuuden Telenokiasta ja antoi sille nimen Nokia Telecommunications.^[11] Lokakuussa 1999 yhtiön nimeksi tuli Nokia Networks, koska se oli keskittynyt tietoliikenneverkkoihin.^[12] Vuonna 2007 Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa nimelle No­kia Sie­mens Net­work­s (NSN).^[11] Kesällä 2013 Nokia osti Siemensin puolikkaan yrityksestä, jolloin siitä tuli Nokian tytäryhtiö Nokia Solutions and Networks (NSN)^[13] Vuonna 2014 verkkoliiketoiminnasta oli jo tullut Nokian päätoimiala, tappiollinen matkapuhelintoiminta myytiin Microsoftille, NSN nimettiin Nokia Networksiksi ja sen toimitusjohtaja Rajeev Surista tuli koko Nokian uusi toimitusjohtaja.^[11][14]

Nokia ilmoitti elokuussa 2006 uuden perustettavan yhtiön johtajanimityksistä ja liiketoimintayksiköistä. Liiketoimintayksiköitä oli alkujaan kuusi joista kaksi sijaitsi Suomessa ja muut Saksassa. Euroopan komissio hyväksyi 13. marraskuuta 2006 Nokian ja Siemensin yrityskaupan.^[15] Nokia Siemens Networks aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2007. Perustajayhtiöt Nokia ja Siemens kertoivat lisäävänsä uuteen yhtiöön tehtäviä nettovarallisuusinvestointeja niin, että Siemensin investoinnin määrä olisi 2,4 miljardia euroa ja Nokian 1,7 miljardia euroa. Alkuperäisen sopimuksen mukaan molempien yhtiöiden piti sijoittaa yhteisyritykseen 1,6 miljardia euroa.^[16]

Siemensin hallintoneuvoston puheenjohtaja Heinrich von Pierer erosi huhtikuussa 2007 ja hänen seuraajakseen valittiin Gerhard Crommen.^[17] Vähän myöhemmin myös Siemensin pääjohtaja Klaus Kleinfeld ilmoitti eroavansa syksyllä, kun hänen sopimuksensa päättyy. Päätöstä osattiin odottaa, ja erolla spekuloitiin jo aikaisemmin.^[18] Kleinfeld oli Siemensin pääjohtajana vain runsaat kaksi vuotta. Vuonna 2007 yhtiössä tehtiin myös henkilöstöleikkauksia. Leikkaukset aloitettiin Britanniasta, jossa Southwoodissa toimiva Nokia Siemens Networksin sadan hengen tuotekehitysyksikkö oli myyty Aricent-nimiselle yhtiölle.^[19] Toukokuussa Nokia Siemens Networks tiedotti ”jatkavansa kilpailuasemiensa vahvistamista” aikoen vähentää Suomen henkilöstöään 1 500–1 700 hengellä ja Saksan lähes 3 000 työntekijällä vuoteen 2010 mennessä. Yt-neuvottelut uutisoitiin alkavaksi 9.5.2007. Vuonna 2007 Suomen henkilöstön vähennystarpeeksi kerrottiin 700 henkeä. Operatiivinen johtaja Mika Vehviläisen mukaan 40 % tavoitelluista 1,5 miljardin euron säästöistä tulee tuotekehityksen päällekkäisten toimintojen karsimisesta.^[20]. Ilmoituksen johdosta pääkaupunkiseudun toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoiltaan.^[21]

Yhtiö osti tammikuussa 2008 tilaajatietojärjestelmiä valmistavan brittiläisen Apertion 140 miljoonalla eurolla. Apertiolla oli 237 työntekijää ja sen liikevaihto oli vuonna 2007 noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiön asiakkaisiin kerrottiin kuuluvan Orange, T-Mobile sekä Vodafone.^[22] Tammikuun lopussa 2008 NSN ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut 250 hengen vähentämisestä Suomessa pääkaupunkiseudun, Oulun ja Tampereen toimipaikoilla.^[23]. Neuvottelut johtivat 239 henkilön irtisanomiseen. Irtisanomiset koskettivat radioverkko- sekä tutkimus, teknologia ja järjestelmäalustat -yksikköjä sekä joitakin yhtymätason toimintoja.^[24][25]

Yhtiö myi korealaisesta Dasan Networksista omistamansa 56 %:n osuuden korealaisille sijoittajille elokuussa 2008^[26] ja syyskuun 10. päivä kerrottiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Eric Simonsen jättää tehtävänsä. Yhtiön historian kolmantena talousjohtajana aloitti marraskuun 2008 alusta Luca Maestri. Maestri oli työskennellyt General Motorsissa. Strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Michael Matthews, kun Pekka Soini siirtyi yhtiön kehitysyksikön johtajaksi^[27]

Helmikuun 2008 alussa NSN solmi yhdeksän miljoonan dollarin sopimuksen verkkolaitekaupasta Turkmenistanin valtion teleoperaattori Altyn Asyrin kanssa. Kauppa herätti huomiota tiedotusvälineissä, sillä ihmisoikeusjärjestöt olivat aiemmin raportoineet Turkmenistanin johdon sekaantumisesta raskaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.^[28] Yhtiö kielsi syyllistyneensä rikkomuksiin.

Vuonna 2010 paljastui, että NSN oli myynyt Iraniin mobiiliverkon toteutuksen yhteydessä Monitor Center -valvontajärjestelmän. Iran käytti valvontajärjestelmää maan oppositiota vastaan. Asiasta nousi kohu, ja NSN eriytti valvontajärjestelmän myynnin omaksi yritykseksi. NSN:n verkkoihin sisältyy kuitenkin yhä vuonna 2016 valvontaominaisuuksia, joita myös EU-parlamentti edellyttää. Nokian mukaan se "tekee aktiivista työtä varmistaakseen, että yhtiön laillisesti ja hyvässä uskossa toimittamaa teknologiaa käytetään asianmukaisesti ja lakeja kunnioittaen” ja "pyrkii tunnistamaan mahdollisia riskejä ihmisoikeuksien toteutumiselle ja ehkäisemään myymiensä tuotteiden väärinkäyttöä".^[29]

Taulukon tunnusluvut ovat Nokia Oyj:n Networks-toimialaryhmän tunnuslukuja vuosilta 1997–2006^[30] ja vuodesta 2007 alkaen Nokia Siemens Networksin taloudellisia tunnuslukuja.^[31]

Nokia Networks:lla on viisi verkkokeskusta, joista kaksi on Intiassa sekä yksi Portugalissa, Venäjällä ja Brasiliassa.^[32]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nokia Networks.

• Nokia Networks