Nässjön kunta

Nässjön kunta (ruots. Nässjö kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Nässjö.[3]

Nässjön kunta
vaakuna
vaakuna
ValtioRuotsi Ruotsi
LääniJönköpingin lääni
MaakuntaSmåland
KeskustaajamaNässjö
Kuntakoodi0682
Pinta-ala  ([1])
 – Maa930,22 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])31 782
 – Väestötiheys34,2 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 930,22 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 31 782 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 81,88 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Kuntakäsite otettiin käyttöön Ruotsin laissa vuonna 1863, jonka jälkeen nykyisen Nässjön kunnan alueella sijaitsi yhdeksän maalaiskuntaa. Vuonna 1881 Nässjön maalaiskuntaan perustettiin Nässjön taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1890 se erotettiin Nässjön kauppalaksi, joka vuonna 1914 muutettiin kaupungiksi. Loppuosa Nässjön maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin vuonna 1948. Norra Sandsjön maalaiskunnasta puolestaan erotettiin Bodaforsin kauppala vuonna 1930.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Malmbäck (Almesåkra ja Malmbäck)
  • Forserum (Barkeryd ja Forserum)
  • Solberga (Flisby ja Norra Solberga)
  • Norra Sandsjö (Bringetofta ja Norra Sandsjö).

Nässjön kaupunkiin ja Bodaforsin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Nykyinen Nässjön kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kaupunki, kauppala ja edellä mainitut neljä maalaiskuntaa.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Nässjön kaupungin vaakuna. Myös Bodaforsin kauppalalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Nässjön kunnan väestönkehitys 1950–2020
VuosiAsukkaita
1950
  
31 233
1955
  
32 281
1960
  
32 564
1965
  
33 423
1970
  
33 536
1975
  
32 591
1980
  
31 694
1985
  
30 786
1990
  
30 767
1995
  
30 562
2000
  
29 495
2005
  
29 314
2010
  
29 339
2015
  
30 451
2020
  
31 563
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

TaustaTarkempi jaotteluHenkilöä
(31.12.2015)[7]
%
UlkomaalaistaustaisetUlkomailla syntyneet4 91816,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla1 1603,8
RuotsalaistaustaisetRuotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla1 3384,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa23 03575,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 189 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 213 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 183 025 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 64 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
 alkutuotanto2,82,6
 jalostus30,827,7
 palvelut64,868,2
 tuntematon1,61,5
 Työpaikkoja ja työllisiä12 80713 571
 työpaikkaomavaraisuus94,4

Taajamat

Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 142 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Nässjö16 678
2Forserum2 039
3Bodafors1 886
4Malmbäck1 031
5Anneberg833
6Solberga374
7Grimstorp344
8Fredriksdal310
9Äng277
10Stensjön224
11Flisby201

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Ormaryd
  • Sandsjöfors

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Ormaryd
  • Sandsjöfors
  • Talludden och Vallbohaga

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Viebäck

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nässjön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Nässjö tätort (34 valtuutettua)
  • Nässjö landsbygd (23 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nässjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
197319761979198219851988199119941998200220062010201420182022
 Maltillinen kokoomus6681098111088101187{{{m2022}}}
 Keskustapuolue16161412111077655445{{{c2022}}}
 Liberaalit67646644333414{{{fp2022}}}
 Kristillisdemokraatit32244485999778{{{kd2022}}}
 Ympäristöpuolue vihreät00000200000242{{{mp2022}}}
 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue2525262727271822192018201715{{{s2022}}}
 Vasemmistopuolue11100001221212{{{v2022}}}
 Ruotsidemokraatit0000000000041112{{{sd2022}}}
 Muut00000098101011342{{{övr2022}}}
 Yhteensä[22]5757575757575757575757575757Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Nässjön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Almesåkran piiri
  • Barkerydin piiri
  • Bringetoftan piiri
  • Flisbyn piiri
  • Forserumin piiri
  • Malmbäckin piiri
  • Norra Sandsjön piiri
  • Norra Solbergan piiri
  • Nässjön piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Nässjö
  • Norra Sandsjö
  • Bringetofta
  • Norra Solberga-Flisby
  • Barkeryd-Forserum
  • Malmbäck
  • Almesåkra

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Almesåkra
  • Barkeryd
  • Bodafors kbfd
  • Bringetofta
  • Flisby
  • Forserum
  • Malmbäck
  • Norra Sandsjö (Sandsjö)
  • Norra Sandsjö kbfd
  • Norra Solberga (Solberga)
  • Nässjö

Kirkot

Nähtävyyksiä

Lähteet

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nässjö kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.