Muurahaispuut
Muurahaispuut (Cecropia) on nokkoskasvien heimoon kuuluva lehtipuiden suku. Siihen arvioitiin vuonna 1987 kuuluvan 75 lajia, mutta luokittelu muuttuu jatkuvasti.[1] Lajeista suomenkielinen nimi on muurahaispuulla (Cecropia peltata).
| Muurahaispuut | |
|---|---|
 Cecropia adenopus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Nokkoskasvit Urticaceae |
| Suku: | Muurahaispuut Cecropia Loefl. |
| Katso myös | |
Suku on nimetty Ateenan tarunomaisen kuninkaan Kekrops I:n mukaan.
Ulkonäkö ja koko
Muurahaispuilla on tunnusomainen hoikka, suora runko ja sateenvarjomaisesti oksien päihin levittäytyvät isot lehdet. Puut jäävät yleensä alle 18 m korkeiksi ja elävät noin 30 vuotta. Niiden puuaines on pehmeää ja huokoista. Kukat ovat hyvin pieniä ja kasvavat norkoissa. Hede- ja eminorkot muodostuvat eri kasveihin. Emikasvi voi tuottaa kerralla lähes miljoona siementä.[2]
Levinneisyys
Muurahaispuut ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.[2] Ne ovat levinneet osaan Afrikkaa, Malesiaan ja joillekin Tyynenmeren saarille.[1]
Kasvutapa
Muurahaispuut ovat erittäin nopeakasvuisia ja leviävät nopeasti metsäaukkoihin.[2]
Muurahaispuut ja eläimet
Muurahaispuut tunnetaan yhteistyöstään muurahaisten kanssa. Azteca-suvun muurahaiset tekevät pesänsä muurahaispuun huokoiseen puuainekseen. Ne saavat myös ravintoa puusta. Muurahaiset puolestaan suojelevat puun lehtiä niitä syöviltä hyönteisiltä.[2]
Laiskiaiset syövät mielellään muurahaispuiden lehtiä.[2]
Trinidadilla lepakot syövät suuria määriä muurahaispuun hedelmiä ja levittävät niiden siemeniä. Costa Ricalla samaa tehtävää hoitavat apinat. Kaikkialla monet lintulajit syövät muurahaispuiden hedelmiä ja levittävät näin niiden siemeniä.[1]