Mustamuurahainen
Mustamuurahainen eli etelänmustahainen (Formica fusca) on Formica-sukuun kuuluva nimensä mukaisesti ruumiiltaan kokonaan ruskeanmusta muurahaislaji, jonka sääret ovat vaaleanruskeat. Työläisen koko on 4,5–7 millimetriä. Mustamuurahaista esiintyy Suomessa Lappia myöten mutta se on yleisin Etelä-Suomessa[2]. Pohjois-Suomessa yleisempi laji on hyvin samannäköinen pohjanmustamuurahainen[3] (Formica lemani).
| Mustamuurahainen | |
|---|---|
 Mustamuurahaisia syömässä sokeria. | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Muurahaiset Formicidae |
| Alaheimo: | Suomumuurahaiset Formicinae |
| Suku: | Formica |
| Laji: | fusca |
| Kaksiosainen nimi | |
Formica fusca | |
| Katso myös | |
| |
Mustamuurahainen ei rakenna kekoja, vaan pesii maan alla, kannossa, mättäässä tai lahopuussa. Mustamuurahaisen pesässä on yleensä joitakin satoja tai muutamia tuhansia työläisiä. Pesissä saattaa olla useita kuningattaria, tyypillisesti 1-15 mutta joskus jopa muutamia satoja[4]. Mustamuurahainen elää monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hakkuuaukioilla, teiden penkoilla ja metsien ja soiden reunoilla.
Pihamauriaisen ja mustamuurahaisen erot
Mustamuurahainen sekoitetaan usein pihamauriaiseen eli "sokerimuurahaiseen", mutta ne on kuitenkin helppo erottaa toisistaan:lähde?
- Mustamuurahainen on hieman isompi (työläisen koko 4,5-7 mm) kuin mauriainen (työläisen koko 3,5-5 mm)
- Pihamauriainen on lyhytjalkaisempi sekä liikkuu hitaammin ja kömpelömmin kuin Formica-suvun muurahaiset
- Mustamuurahainen ei viihdy sisätiloissa
Mustamuurahaisella tehtyjä tutkimuksia
Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin mustamuurahaisten muuttavan ruokailutapojaan sienitaudille altistuttuaan. Ne lisäävät ruokavalioonsa reaktiivista happiradikaalia vetyperoksidia, joka kasvatti taudista selviämisen todennäköisyyttä. Luonnossa muurahaiset voisivat saada tällaisia yhdisteitä esimerkiksi raadoista, vaurioituneista kasveista tai kirvoista.[6][7][8]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ötökkätieto: Mustamuurahainen (Formica fusca)
- iNaturalist: Mustamuurahainen (Formica fusca)
- ITIS: Mustamuurahainen (Formica fusca) (englanniksi)
- Iowa State University, Bug Guide: Species Formica fusca (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Formica fusca (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Formica fusca (silky ant) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Formica fusca (englanniksi)