Mustamuurahainen

muurahaislaji

Mustamuurahainen eli etelänmustahainen (Formica fusca) on Formica-sukuun kuuluva nimensä mukaisesti ruumiiltaan kokonaan ruskeanmusta muurahaislaji, jonka sääret ovat vaaleanruskeat. Työläisen koko on 4,5–7 millimetriä. Mustamuurahaista esiintyy Suomessa Lappia myöten mutta se on yleisin Etelä-Suomessa[2]. Pohjois-Suomessa yleisempi laji on hyvin samannäköinen pohjanmustamuurahainen[3] (Formica lemani).

Mustamuurahainen
Mustamuurahaisia syömässä sokeria.
Mustamuurahaisia syömässä sokeria.
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka:Hyönteiset Insecta
Lahko:Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko:Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo:Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo:Muurahaiset Formicidae
Alaheimo:Suomumuurahaiset Formicinae
Suku:Formica
Laji:fusca
Kaksiosainen nimi

Formica fusca
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Mustamuurahainen Wikispeciesissä
  Mustamuurahainen Commonsissa

Mustamuurahainen ei rakenna kekoja, vaan pesii maan alla, kannossa, mättäässä tai lahopuussa. Mustamuurahaisen pesässä on yleensä joitakin satoja tai muutamia tuhansia työläisiä. Pesissä saattaa olla useita kuningattaria, tyypillisesti 1-15 mutta joskus jopa muutamia satoja[4]. Mustamuurahainen elää monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hakkuuaukioilla, teiden penkoilla ja metsien ja soiden reunoilla.


Mustamuurahainen saattaa joskus tehdä tuhoja puutarhoissa.selvennä

[5]

Pihamauriaisen ja mustamuurahaisen erot

Mustamuurahainen sekoitetaan usein pihamauriaiseen eli "sokerimuurahaiseen", mutta ne on kuitenkin helppo erottaa toisistaan:lähde?

  • Mustamuurahainen on hieman isompi (työläisen koko 4,5-7 mm) kuin mauriainen (työläisen koko 3,5-5 mm)
  • Pihamauriainen on lyhytjalkaisempi sekä liikkuu hitaammin ja kömpelömmin kuin Formica-suvun muurahaiset
  • Mustamuurahainen ei viihdy sisätiloissa
Mustamuurahaistyöläinen

Mustamuurahaisella tehtyjä tutkimuksia

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin mustamuurahaisten muuttavan ruokailutapojaan sienitaudille altistuttuaan. Ne lisäävät ruokavalioonsa reaktiivista happiradikaalia vetyperoksidia, joka kasvatti taudista selviämisen todennäköisyyttä. Luonnossa muurahaiset voisivat saada tällaisia yhdisteitä esimerkiksi raadoista, vaurioituneista kasveista tai kirvoista.[6][7][8]

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.