Musta rakkaus (elokuva)

vuoden 1957 elokuva

Musta rakkaus on Edvin Laineen ohjaama suomalainen draamaelokuva vuodelta 1957. Se perustuu Väinö Linnan 1948 julkaistuun samannimiseen romaaniin.[1]

Musta rakkaus
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
OhjaajaEdvin Laine
KäsikirjoittajaJuha Nevalainen
PerustuuVäinö Linnan romaaniin Musta rakkaus
TuottajaT. J. Särkkä
SäveltäjäHeikki Aaltoila
KuvaajaMarius Raichi
LeikkaajaArmas Vallasvuo
LavastajaAarre Koivisto
PääosatEeva-Kaarina Volanen
Jussi Jurkka
Edvin Laine
Valmistustiedot
ValmistusmaaSuomi
TuotantoyhtiöSuomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta5. huhtikuuta 1957
Kesto97 minuuttia
Alkuperäiskielisuomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Musta rakkaus kertoo aikuisuuden kynnyksellä olevan Marjatan ja insinööriksi opiskelevan Paulin romanttisesta suhteesta, jota varjostaa Paulin horjuva mielenterveys harhaluuloineen ja sairaalloisine mustasukkaisuuskohtauksineen. Elokuva on mustavalkoinen ja kuvattu pääosin Tampereella.[1]

Aikalaiskriitikot kehuivat Mustan rakkauden miljöökuvausta ja näyttelijäsuorituksia.[1]

Näyttelijät

 Eeva-Kaarina Volanen  Marjatta Salmela 
 Jussi Jurkka  Pauli Haantie 
 Edvin Laine  Arttu Salmela, Marjatan isä 
 Veikko Sinisalo  Unto Eskola 
 Elsa Turakainen  Saariska, Salmeloiden seinänaapuri 
 Eero Roine  Vaarilan Alpre 
 Sirkka Lehto  Kirsti 
 Aku Korhonen  lääkäri 
 Nestori Sarri  päihtynyt ohikulkija 
 Aarne Laine  tehtailija Evert Haantie, Paulin setä 
 Kristian Nevalainen  Martti, Saariskan poika 

Juoni

Marjatta (Volanen) ja Pauli (Jurkka) kohtaavat Unton (Sinisalo, äärioikealla seisova mies).

Elokuva alkaa ilmakuvin Tampereesta sekä otoksin Tammerkoskesta ja Tampereen teollisuuslaitoksista. Väliin leikataan idyllinen kohtaus Marjatasta kotitoimissaan.

Puoliorpo Marjatta elää tehtaassa työskentelevän isänsä, Artun kanssa puutaloista koostuvassa työläiskaupunginosassa. Artun mielestä Marjatta on "järkevä plikka", isäänsä tullut; näkönsä hän on Artun mukaan perinyt äitivainaaltaan. Marjatta saa luvan lähteä tansseihin VPK:n talolle, missä Tam-Tam Boys -yhtye vastaa musiikista. Marjatta tapaa Unton ja päästää tämän vastentahtoisesti kotiinsa. Päihtynyt Unto raiskaa Marjatan, joka kuitenkin pitää rikoksen salaisuutenaan.

Seuraavana päivänä Marjatta kohtaa insinööriksi opiskelevan Paulin, ja pian he ovat kihloissa. Marjatta haaveilee tulevaisuudestaan insinöörin rouvana. Pauli on toistaiseksi vähävarainen, mutta hänellä on varakas setä ja hyvät uranäkymät. Hän osoittautuu kuitenkin sairaalloisen mustasukkaiseksi ja luulotautiseksi. Marjatan koskemattomuus on Paulille ensiarvoisen tärkeää. Marjatta vaikenee Untosta.

Tilanne alkaa kärjistyä, kun Marjatta ja Pauli tapaavat sattumalta Unton, joka kännipäissään uhoaa olleensa Marjatan ensimmäinen. Pauli vie Marjatan kotiinsa selvittämään asiaa, saa raivokohtauksen ja heittää tytön ulos. Marjatta on kuitenkin valmis sovintoon. Draaman käännekohdassa Artulle eräästä pikkuasiasta suivaantunut naapurin Lahtiska möläyttää Artun ja Paulin kuullen Unton yöllisestä vierailusta Marjatan kammarissa. Pauli heittää vihkisormuksensa lattialle ja häipyy raivoissaan ulos. Arttu heittää Marjatan kadulle rankkasateeseen, mutta alkaa samantien katua.

Marjatta sairastuu vakavasti, mutta paranee hiljalleen. Paulin mielisairaus sen sijaan saa alati vakavampia muotoja. Hän etsii Unton käsiinsä ja surmaa itseään fyysisesti voimakkaamman miehen lyömällä tätä silitysraudalla päähän. Sen jälkeen hän juoksee kotiinsa ja surmaa itsensä. Lääkäri kannustaa tapahtumista masentunutta Marjattaa unohtamaan tragedian ja ottamaan itseään niskasta kiinni. Lopulta näin käykin.

Arviot

Tamperelaisen Aamulehden kriitikko Olavi Veistäjä piti Musta rakkauden filmatisointia onnistuneena. Hän kirjoitti: "Käsikirjoituksen laatija Juha Nevalainen on onnistuneesti keskittynyt romaanin olennaiseen ainekseen siinä muodossa kuin kirjailija on sen muokannut uudelleen." Paulin kuolemaa Veistäjä piti erittäin hyvin visualisoituna.[1]

Turun Sanomien Jukka Martinkari oli arvioissaan varovaisempi: hänen mielestään teoksen taiteellinen arvo jäi verraten vähäiseksi taitavasta miljöökuvauksesta ja hyvästä näyttelijäntyöstä huolimatta. Martinkari rinnasti Paulin itsemurhan Tuntemattoman sotilaan Lehdon itsemurhaan. Uusi Aika -lehden nimimerkki Femina (Helmi Neva) katsoi puolestaan, että Paulin kriisi eskaloitui turhan nopeasti ja Jurkan tulkinta jäi eräissä kohdin pintapuoliseksi.[1]

Elokuvauutiset.fi arvioi vuonna 2010 Mustan rakkauden pääosin onnistuneeksi ja kehui eritoten Raichin kuvausta.[2]

Huomioita

Tuntematon sotilas -elokuvan suurmenestys herätti mielenkiintoa Linnan muidenkin romaanien filmausta kohtaan. Linna myi Mustan rakkauden filmausoikeudet SF:lle. Elokuvan ulkokuvat otettiin enimmäkseen Tampereella, mutta amurilainen puutalomiljöö lavastettiin sellaisenaan myös Helsingin Liisankadun studiolle. Näyttelijöistä Jurkka oli tyytyväinen suoritukseensa Paulina; Sinisalo luonnehti roolihahmoaan Untoa "villieläimeksi", joka tuskin tiedosti tekonsa vakavuutta. Mustan rakkauden ensi-ilta oli Tampereella.[1]

Televisiossa Musta rakkaus esitettiin ensi kerran 11. syyskuuta 1965. Toisella televisioesityskerrallaan huhtikuussa 1971 elokuva sai runsaat kaksi miljoonaa katsojaa.[1] Finnkino Oy on julkaissut Mustan rakkauden DVD:nä.

Mustan rakkauden kreditoimattomia näyttelijöitä ovat muun muassa Maikki Länsiö, Sylva Rossi ja Anton Soini. Eero Eloranta tekee pienen sivuroolin Unton juopuneena kaverina. Avustajatason tehtävissä on muun muassa Vili Auvinen.[1] Sivuosa lääkärinä oli 1910-luvulla näyttelijänuransa aloittaneen Aku Korhosen toiseksi viimeinen elokuvatehtävä.

Lähteet