Munsala
Munsala on Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Se liitettiin vuonna 1975 yhdessä Jepuan ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan kanssa Uuteenkaarlepyyhyn.
| Munsala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Uusikaarlepyy | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | , 022°26′13″E |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 496 |
| Hallinnollinen keskus | Munsala |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Uusikaarlepyy |
| Liitetty | 1975 |
| – liitoskunnat | Uusikaarlepyy Uudenkaarlepyyn maalaiskunta Jepua Munsala |
| – syntynyt kunta | Uusikaarlepyy |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1974) |
| – maa | 263,0 km² |
| Väkiluku | 2 416 [2] (31.12.1974) |
| – väestötiheys | 9,28 as./km² |
Ennen lakkauttamista Munsalan naapurikunnat olivat Alahärmä, Jepua, Maksamaa, Oravainen ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta.
Munsalan kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98,4 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[3]
Munsalan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers yläastelehtori Lars Pensarin ehdotuksen pohjalta ja se vahvistettiin vuonna 1965.[4][5]
Munsalan harmaakivikirkko on vuodelta 1792, ja sen on suunnitellut C. F. Adelcrantz.[6] Kirkon urut ovat Suomen vanhimmat edelleen käytössä olevat kirkkourut. Kirkko esiintyy pariin otteeseen elokuvassa Colorado Avenue, jonka on ohjannut Claes Olsson.
Munsalan sinivalkoinen kansallispuku on yksi suosituimpia varsinkin nuorten tyttöjen pukuna.[7][8]
Munsalan nimestä
Nimi on monien muiden Pohjanmaan ruotsinkielisten alueiden keskeisten paikannimien tapaan alkuaan suomenkielinen. Nimi on ollut alun perin saarennimi, jonka lopussa on suurta saarta merkitsevä salo. Lars Huldén palauttaa alkuosan muotoon Mudan, mihin vanhat kirjoitusmuodot viittaavat. Taustalla on sana muta eli lieju, rapa, suomaa tai tuohon sanaan perustuva henkilön lisänimi. Pitäjännimeen näyttää liittyvän kirkonkylässä sijaitsevan suon nimi Mudani, joka on alkuaan suomenkielinen neva-loppuinen paikannimi.[9]
Historia
Luultavasti esihistorialliselta ajalta peräisin olevia kiviröykkilitä ja jatulintarhoja on Munsalassa muun muassa Pensalassa ja Storsvedin lähellä. Suomenkieliset tai suomalaisperäiset paikannimet, kuten Jussila, Hirvlax ja Pensala, osoittavat seudun kuuluneen suomalaisten nautinta-alueisiin ennen kuin ruotsalaisia asettui rannikolle 1300-luvulla. Pietarsaaren emäseurakunta, jonka arvellaan syntyneen jo 1200-luvulla, kattoi niin laajan alueen, että siitä muodostui sittemmin kolmisenkymmentä pitäjää.[10]
Munsala mainittiin vuonna 1552 Pietarsaaren kylänä nimellä Modensall, ja vuonna 1607 se liitettiin Pietarsaaresta erotettuun Uudenkaarlepyyn pitäjään. Ensimmäinen kirkko Munsalaan lienee rakennettu jo viimeistään 1600-luvun alussa, mutta kappeliseurakunnaksi se tuli vasta seuraavalla vuosisadalla, vuoteen 1734 mennessä. Vuonna 1857 Munsalasta tuli itsenäinen seurakunta.[10]
Kuningatar Kristiina lahjoitti vuonna 1652 muun muassa koko Uudenkaarlepyyn pitäjän suosikilleen Klaus Åkenpoika Tottille, ja näin syntyneen suurläänityksen nimeksi tuli Kaarleporin kreivikunta. Vexalan kylään rakennettiin neljä vuotta myöhemmin kreivin latokartano. Klaus Åkenpoika Tottin kuoltua vuonna 1674 läänitys palautui kruunulle.[10]
Viimeisten suurten nälkävuosien jälkeen alkoi Munsalassa kuten muuallakin Pohjanmaalla muuttoliike Amerikkaan. 1900-luvun vaihteen molemmin puolin muuttoliike oli niin voimakasta, että Munsalan asukkaita lähti Amerikkaan vuosittain liki sata. On arvioitu, että vuoteen 1930 mennessä oli noin 3000 munsalalaista lähtenyt Atlantin toiselle puolen. Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike on suuntautunut vahvana Ruotsiin. Muuttoliikkeen syinä ovat olleet alueen maatilojen pieni keskikoko ja työpaikkojen puute. 1960-luvulta lähtien uutena merkittävänä elinkeinona Munsalassa on ollut turkistarhaus.[10]
Liikenne
Munsalan kautta kulkee valtatie 8. Lähin matkustajaliikenteen rautatieliikennepaikka on Pännäisten rautatieasema Seinäjoki–Oulu-radalla.[10]
Etäisyyksiä Munsalasta
Kokkola 60 km
Oulu 240 km
Seinäjoki 95 km
Uusikaarlepyy 10 km
Vaasa 65 km
Tunnettuja asukkaita
- Isak Andersson (1881–1925), maanviljelijä ja kansanedustaja
- Johannes Bäck (1872–1952), pappi ja kansanedustaja
- Anna-Maria Helsing (s. 1971), kapellimestari
- Runar Holmström (1923–1961), Tulilahden kaksoismurhasta syytetty
- Evert Huldén (1895–1967), maanviljelijä ja kirjailija
- J. J. Huldén (1880–1959), lyseon lehtori ja kirjailija
- Lars Huldén (1926–2016), runoilija, kääntäjä ja Helsingin yliopiston professori
- Kurt Högnäs (1931–2021), kirjailija
- Jan-Erik Nygård (s. 1948), Yhdysvalloista tapahtuvan ravihevosten tuonnin pioneeri
- Jakob Näs (1832–1918), maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Anita Wikman (s. 1938), kirjailija
Kylät ja kulmakunnat
Munsalassa on 9 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[10]
- Harjux
- Hirvlax
- Jussila
- Kantlax
- Monå
- Monäs
- Munsala
- Pensala
- Vexala
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Munsalan taajamat olivat kirkonkylä (289 asukasta) ja Vexala (204 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 288 asukasta ja Vexalassa 212 asukasta.[11]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Munsalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Katso myös
Lähteet
- Uusikaarlepyy - Kirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Kirjallisuutta
- Lars Huldén, Ortnamnen i Munsala / L. Huldén., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
