Merenkurkku
Merenkurkku (ruots. Norra Kvarken tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle. Leveydeltään se on noin 70–80 kilometriä.
Meriveden suolapitoisuus on Merenkurkussa noin 0,4–0,45 prosenttia.[1]
Merenkurkun alue merisääennusteissa
Merisääennustuksissa käytetään Merenkurkun rajoille seuraavaa määritelmää: meren lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin Järnas uddesta Suomen rannikon Halsögrundiin. Vastaavasti merialueen koillisraja seuraa linjaa Ruotsin Ratanista Suomen rannikon Stubbeniin. Merenkurkun kansainvälinen lyhennekoodi on B2, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea).[2]
Merenkurkun saaristo
- Pääartikkeli: Korkearannikko – Merenkurkun saaristo
Heinäkuussa 2006 Merenkurkun saaristoksi nimetty alue hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena.[3] On huomattava, että maailmanperintöluettelon nimikkeistössä Merenkurkun saaristo käsittää ainoastaan merialueen Suomen puoleista saaristoa ja tästäkin vain osan, eikä sisällä kirjaimellisen määritelmän mukaisesti kaikkia Merenkurkun merialueen saaria. Alue lisättiin maailmanperintölistalle aiemmin listalla olleen Ruotsin Höga kustenin laajennuksena.[4] Vuonna 2008 Unesco täsmensi kahden maan yhteisen maailmanperintökohteen nimityksen muotoon Höga kusten / Merenkurkun saaristo.[5] Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisesti. Jääkauden aikana seudulla oli enimmillään noin kolme kilometriä paksu jääpeite, joka painoi maankuorta alaspäin 800–1 000 metriä. Jäätikön sulaessa maankuori alkoi palata kohden alkuperäistä tasoaan. Alue vapautui jäätiköstä kokonaisuudessaan noin 10 000 vuotta sitten. Nykyään maa kohoaa alueella 8–8,5 millimetriä vuodessa.[6]
Suomen puoleisesta Merenkurkun saaristosta maailmanperintökohteen kuuluu seuraavankaltainen osa:
- Pinta-ala: 1 944 neliökilometriä, mistä maata on 293 neliökilometriä.[7] Yhdessä Ruotsin Höga kustenin kanssa maailmanperintökohteen kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä.[8][4]
- Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri.[7]
- Asukkaita: noin 2 100lähde?
- Saaria: 6 550[9]
- Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari. Raippaluodon silta on 1 045 metriä pitkä ja Suomen pisin silta.[10]
- Valassaarilla on majakka, samoin Norrskärillä ja Utgrynnanilla [10]
Merenkurkun tulevaisuus
Merenkurkun yli on ehdotettu siltaa,[11][12] mutta minkäänlaista poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty.
Maankohoaminen kaventaa Pohjanlahtea erityisen voimakkaasti juuri Merenkurkusta sekä Ruotsin että Suomen puolelta. On laskettu, että vähitellen syntyy maayhteys Merenkurkun kohdalla Suomen ja Ruotsin välille ja Perämeri muuttuu järveksi. Tämän on arvioitu tapahtuvan noin 2 000 vuoden kuluttua.[6] Järvi tulee olemaan Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin järvi[13].
Lähteet
Kirjallisuutta
- Rinkineva, Leena & Bader, Pekka: Merenkurkun luonto. Merenkurkun neuvosto, 1998.
- Pahtamaa, Tuukka: Pohjoisen Merenkurkun saaristolinnusto. Helsinki: Metsähallitus, 1999. ISBN 952-446-136-6
- Murtomäki, Eero: Kurkirannikko. PrioRita, 2010.
Aiheesta muualla
- Korkearannikon ja Merenkurkun saariston yhteinen verkkoportaali
- Merenkurkun saariston esittely Metsähallituksen sivuilla
- Elokuva "Korkea kohtaa matalan" (11 min 56 s) (Arkistoitu – Internet Archive) (merenkurkku.fi)
- Merenkurkun saariston esittely Luontoon.fi-sivuilla
- Merenkurkun saariston esittely Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla
- Yle Elävä arkisto: Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta
| Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
|---|---|
| Varsinainen Itämeri |
|
| Suuret lahdet |