Koordinaatit: , 37.9520°E

Manbij

Wikipediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Manbij
(منبج, Manbij)
Katunäkymää Manbijissa.
Katunäkymää Manbijissa.

Manbij

Koordinaatit: , 37.9520°E

ValtioSyyria
MaakuntaAleppon maakunta
PiirikuntaManbijin piirikunta
Väkiluku (2004)  ([1][2])99 497


















Manbij (arab. منبج‎, Manbiǧ, Manbij) on kaupunki Syyrian pohjoisosassa Aleppon maakunnassa. Kaupunki on Manbijin piirikunnan keskus. Vuoden 2004 väestönlaskennassa kaupunkiin kirjattiin 99 497 ja koko piirikuntaan 408 143 asukasta.[1][2]

Manbijissa hallinneen 'Abd Hadadin lyömä kolikko.

Nykyisen Manbijin alueella Pohjois-Syyriassa on ollut ihmisasutusta jo kivikaudelta lähtien ja keinokastelujärjestelmiä on rakennettu jo Assyrian valtakunnan aikana, jolloin ilmeisesti paikalla ollut kaupunkimainen asutuskeskus tunnettiin nimellä Nappigi tai Nampigi. Salmanassar III nimesi kaupungin uudestaan antaen sille nimen Lita Ašur. Myöhemmin kaupungista käytettiin myös nimiä Bambyce, Hierapolis ja Hieropolis. Hieman ennen Aleksanteri Suuren valtakautta Manbijia hallitsi 'Abd Hadad -niminen kuningas, joka löi omia kolikoitaan. 'Abd Hadad merkitsee Hadadin palvojaa ja antiikin aikoina kaupunki olikin ukkosenjumala Hadadin ja tähän liitetyn Atargatiksen kulttipaikka. Hellenistisellä kaudella kaupungin sotilaallinen merkitys korostui sen suojatessa alueita lännessä hyökkäyksiltä idästä. Marcus Licinius Crassus ryösti kaupungin ennen epäonnistunutta sotaretkeään Parthiaa vastaan. Sittemmin kaupunki oli tärkeä roomalaisten tukikohta näiden sodissa Persian sasanideja vastaan. Manbij oli keisari Julianuksen tukikohta tämän sotaretkellä Ktesifonia vastaan, jolla hän haavoittui ja sai surmansa.[3] 200-luvulla Manbij lukeutui Syyrian suurimpiin kaupunkeihin[4] ja 300-luvulla Constantius II teki Manbijista Eufratensisin provinssin pääkaupungin.[3]

Islaminuskoiset arabit valtasivat Manbijin vuonna 637 ja alueelle asettui arabiheimoja Jemenistä. Vuonna 748 kaupunkia hävitti maanjäristys, jossa tuhoutui muun muassa sen kirkko. Arabit käyttivät kaupunkia tukikohtana sotaretkillä Bysantin valtakuntaa vastaan ja myöhemmin kaupunki vaihtoi omistajaa muslimien ja kreikkalaisten välillä useampaan otteeseen. Ibn Hawkal kuvaili kaupungin käsittävän useita muinaisia toreja ja kreikkalaisia raunioita.[3] Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin 1100-luvulla, mutta Saladin valtasi sen takaisin vuonna 1175. Kaupunki raunioitui mongolien sotaretkien aikana ja se menetti aikaisemman loistonsa.[4] Vuonna 1349 kaupunkiin iski tuhoisa kulkutauti ja 1400-luvulla se kärsi Timur Lenkin sotaretkistä. Manbij ja muu Syyria päätyi osaksi Osmanien valtakuntaa vuonna 1516. Osmanien valtakunnassa Manbij oli Aleppon wilayetiin kuuluvan kadan hallinnollinen keskus. Kaupungin asukkaat olivat kurdeja ja arabilaistuneita turkkilaisia. San Stefanon rauhan jälkeen kaupunkiin asettui myös tšerkessejä.[3]

Vuonna 1921 Manbijista tuli osa Ranskan hallitsemaa Syyriaa. Vuonna 1932 sen asukasluku oli 2 000 ja heistä 800 oli tšerkessejä. Kaupunki kasvoi merkittävästi Tabqan padon rakentamisen jälkeen, joka johti tieverkon parantumiseen, sähkönjakelun lisääntymiseen ja keinokastelun tehostumiseen. Itsenäisessä Syyriassa vuonna 1981 kaupungin asukasluku oli 30 844.[3] Syyrian sisällissodan alettua ääriliike Isis valtasi Manbijin vuonna 2014.[5] Yhdysvaltojen tukema Syyrian demokraattiset voimat eli SDF uutisoi vallanneensa kaupungin Isisiltä elokuussa 2016.[6] Manbijin taistelu oli kestänyt kaksi kuukautta.[7] Vallanvaihdossa tärkeä rooli oli kurditaistelijoilla, mikä on puolestaan huolestuttanut Turkin hallitusta.[8] Turkki pitää Syyrian kurdien YPG-järjestöä terroristijärjestö PKK:n osana ja Turkki on vaatinut järjestön taistelijoiden vetäytymistä Manbijista uhaten sitä sotatoimilla.[9]

Syyrian armeija eteni alueelle joulukuun lopussa 2018 alueen asukkaiden ja kurdijoukkojen pyynnöstä suojaamaan aluetta Turkin hyökkäykseltä.[10][11]

Tammikuussa 2019 Isisin itsemurhapommittaja tappoi kaupungissa 15 ihmistä. Mukana oli neljä amerikkalaista sotilasta ja siviiliurakoitsijoita. Yhdysvaltain joukot olivat tukemassa alueen kurdeja ja arabeja.[12]

Lokakuussa 2019 Syyrian armeijan joukot ottivat kaupungin haltuunsa.[13]

Vuoden 2004 väestönlaskennassa kaupunkiin kirjattiin 99 497 ja koko piirikuntaan 408 143 asukasta.[1][2] Vuonna 1945 kaupungin asukasluku oli 4 653, vuonna 1960 8 577, 1970 14 635 ja 1980 30 844.[3] Kaupungin asukkaat ovat etniseltä taustaltaan kurdeja, arabeja ja tšerkessejä. Monet paikalliset kuuluvat suufilaiseen Naqshbandi-veljeskuntaan. Merkittävä yhteiskunnallinen merkitys on myös heimojaolla.[14]

Aiheesta muualla

muokkaa wikitekstiä

Navigointivalikko