Madonlakit
Madonlakit (Psilocybe < kreik. ψιλοκύβη, psilokybē 'kaljupää') on helttasienisuku. Madonlakkeja käytetään huumausainetarkoituksiin, vaikuttavana aineena psilosiini ja psilosybiini.[2] Sienten kerääminen, hallussapito, käyttö ja myynti on kielletty Suomessa huumausainelaissa.[3] Suomen lainsäädännössä Psilosybe-sienet on luokiteltu huumausaineiksi[4] ja madonlakit rohdoksiksi.[5]
| Madonlakit | |
|---|---|
 Suippumadonlakki Psilocybe semilanceata | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Strophariaceae |
| Suku: | Madonlakit Psilocybe (Fr.) P. Kumm.[1] |
| Katso myös | |
Kolhittaessa psykoaktiivisten madonlakkien itiöemät alkavat sinertää, mikä todennäköisesti johtuu psilosiinin hapettumisesta.[6] Vuonna 2005 madonlakkeihin luettiin arviolta 277 lajia, joista sinertäviä lajeja oli 144. Täten ei-psykoaktiivisia lajeja oli mahdollisesti noin 133. Myöhemmin lähes kaikki ei-psykoaktiiviset madonlakit on kuitenkin siirretty vähämadonlakkien sukuun (Deconica), koska fylogeneettisten tutkimusten perusteella ne ovat kaukaista sukua muille madonlakeille. Vuoden 2020 luokittelun mukaan ainoa madonlakki, jolta psykoaktiivisten ominaisuuksien tiedetään puuttuvan, on rahkamadonlakki (Psilocybe fuscofulva).[7]
Lajeja
- Hepomadonlakki (Psilocybe fimetaria)
- Huurumadonlakki (Psilocybe cubensis)
- Rahkamadonlakki (Psilocybe fuscofulva, myös Psilocybe turficola tai Psilocybe atrobrunnea)
- Risumadonlakki (Psilocybe medullosa)
- Suippumadonlakki (Psilocybe semilanceata)