Mad Max: Fury Road

Ydinsodan jälkeisessä maailmassa sivilisaatio on tuhoutunut ja maaperä muuttunut aavikoksi. Max Rockatansky, australialainen selviytyjä, joutuu ”Sotapojat”-ryhmittymän ja näiden palvoman kulttijohtajan Immortan Joen vangiksi. Tyrannimainen Joe hallitsee väestöä Linnakkeesta käsin kontrolloimalla sekä vesivarantoja että polttoainetta. Nux-niminen Sotapoika päätyy käyttämään Maxia verenluovuttajana, jota kutsutaan ”veripussiksi”.

Sotapäällikkö Furiosa, joka on yksikätinen nainen, lähetetään raskaasti aseistetun ja kahdella V8-moottorilla varustetun Sotarekka-tankkiauton kyydissä hakemaan polttoainetta Bensakaupungista. Kun Furiosa poikkeaa reitiltä kohti vihamielisten hallitsemia autiomaa-alueita, paljastuu, että hän salakuljettaa rekassa “Viittä Vaimoa”, joiden odotetaan synnyttävän terveitä jälkeläisiä. Naiset eivät suostu elämään pelkkinä lapsentekokoneina ja ovat päättäneet paeta. Yksi naisista, Splendid Angharad, on yhteisölle erityisen tärkeä, sillä hän on raskaana Immortan Joelle. Joe, Sotapojat sekä Bensakaupungin ja ”Luotifarmin” joukot aloittavat Furiosan takaa-ajon. Max joutuu mukaan matkalle Nuxin ”veripussina”.

Furiosa eksyttää takaa-ajajat hiekkamyrskyyn. Max ja Nux kuitenkin kohtaavat Furiosan ja muut naiset aavikolla. Max tappelee naisten kanssa ja päättää kaapata rekan, mutta ei saa sitä käynnistymään ilman Furiosaa. Max ja naiset pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisestä pakomatkasta ja Max hätistää rekkaa sabotoivan Nuxin. Furiosa kuljettaa rekan kanjoniin, jonka läpikulkuun hän on saanut luvan moottoripyöräjengiltä lupaamalla motoristeille runsaasti polttoainetta. Jengi yllättyy takaa-ajojoukon suuruudesta ja päättää purkaa sopimuksen. Furiosan joukko pakenee ja joutuu torjumaan sekä motoristien että Joen joukon hyökkäyksiä. Nux saa Joelta käskyn hypätä rekan kyytiin ja tappaa Furiosa, mutta hän epäonnistuu tehtävässään. Raskaana oleva Angharad putoaa rekasta ja kuolee. Nux päättää liittyä Furiosan joukkoon, sillä hän ei usko mahdollisuuteensa palata Joen luokse epäonnistuttuaan tehtävässään ja Angharadin pudottua Nuxin ”veripussin” ohjaamasta rekasta.

Furiosa kertoo määränpään olevan rehevä ”Vihreä paikka”, josta hänet lapsena kaapattiin. Ylitettyään suuren suoalueen Furiosan joukko kohtaa Vihreästä paikasta kotoisin olevia naisia, jotka paljastavat, ettei vehreä alue ole enää elinkelpoinen. Pettyneen Furiosan johtama joukko päättää jatkaa matkaa eteenpäin, mutta Max uskoo, että vettä ja viherkasveja täynnä oleva Linnake on ainoa mahdollisuus selviytymiseen. Max vakuuttaa Linnakkeen olevan vallattavissa, jos Joen takaa-ajojoukon eristää kanjoniin tuhoamalla sisäänkäynnin Sotarekkaa hyödyntäen. Paluumatkalla osa naisista menehtyy, mutta Furiosa onnistuu tappamaan Joen ja Nux uhraa itsensä tuhotakseen kanjonin ja pysäyttääkseen Joen joukon. Linnakkeen siviiliväestö ja nuoret Sotapojat ottavat Furiosan paluun ja Joen kuoleman riemuiten vastaan. Furiosa ja selviytyneet neljä vaimoa asetetaan hallitsemaan Linnaketta. Max poistuu Furiosan näköpiiristä suureen ihmisjoukkoon.

Neljännen Mad Max -elokuvan tuotanto oli 25 vuotta jumissa ”tuotantohelvetissä” eri syistä. Mel Gibson oli palaamassa Maxin rooliin, mutta menetti mielenkiintonsa viivästysten takia 2000-luvun alkuvuosina.^[4] Ohjaaja George Miller toivoi saavansa Maxin rooliin Eminemin.^[5] Eminem ei kuitenkaan halunnut matkustaa kuvauksia varten Australiaan.^[6]

Elokuvaa alettiin viimein kuvata Namibiassa kesällä 2012.^[7] Elokuvan ensi-ilta siirtyi, koska siihen kuvattiin lisää materiaalia marraskuussa 2013.^[8] Tuolloin ilmoitettiin elokuvan saavan ensi-iltansa 15. toukokuuta 2015.^[9]

Elokuvaa tehtäessä käytettiin vain vähän CGI-tehosteita ja luotettiin perinteelliseen stunt-työskentelyyn.^[10] Elokuva muutettiin kolmiulotteiseksi jälkituotannossa.^[11]

Miller on sanonut ”Elokuvilla ei ole tiukkaa kronologiaa. Se on kuin yksi episodi Mad Maxin elämässä. En ole koskaan kirjoittanut käsikirjoituksia kronologiseen järjestykseen”.^[11]

Mad Max: Fury Roadia esitettiin elokuvateattereissa 19 viikon ajan. Tuona aikana se tuotti lipputuloja yhteensä 375,8 miljoonaa dollaria, joista 153,6 miljoonaa tuli Pohjois-Amerikasta ja 222,2 miljoonaa sen ulkopuolelta.^[3]

Mad Max: Fury Road sai yleisesti hyvän vastaanoton. Rotten Tomatoes -sivustolla 97 prosenttia kriitikoista on antanut sille positiivisen arvostelun keskimääräisellä arvosanalla 8,6/10. Tulos perustuu 331 arvosteluun.^[12] Metacritic-sivustolla sen pistemäärä on 89/100 perustuen 47 arvosteluun, osoittaen ”yleistä kehuntaa”.^[13]

Fury Roadin on todettu ”herättäneen George Millerin post-apokalyptisen elokuvasarjan henkiin voimakkaalla tavalla.” The New York Times totesi Millerin muistuttaneen katsojia siitä, että taloudellisesti menestyvät elokuvat – niin kutsutut kassamagneetit – voivat myös olla taiteellisia ja visionäärisiä.^[14] Ilta-Sanomien Tarmo Poussu piti ensi-illan aikaan Fury Roadia kulttimainetta nauttivan sarjan selvästi parhaana osana ja arvioi sen olevan ”kevään, vuoden ja kenties koko vuosikymmenen hurjin, hulluin ja raivokkaimmin energinen toimintaleffa.”^[15] Helsingin Sanomien Juho Typön mukaan Fury Road on ”huikeaa ja aidosti sykähdyttävää toimintaviihdettä”, jossa on vähemmän juonta kuin aiemmissa Mad Max -elokuvissa, mutta jonka käsikirjoituksessa on silti mukana monia kekseliäitä yksityiskohtia. Typpö kuitenkin kritisoi elokuvaa liian pitkäksi ja sen hahmoja ”paperinohuiksi”.^[16]

Vuonna 2016 Mad Max: Fury Road äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 19. parhaaksi elokuvaksi. Äänestäjinä oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.^[17] Seuraavana vuonna The New York Timesin kriitikot arvioivat elokuvan tämän vuosisadan 25 parhaan joukkoon.^[18]

Fury Road oli ehdolla parhaan draamaelokuvan ja parhaan ohjauksen Golden Globe -palkintoihin.^[19] National Board of Review of Motion Pictures nimesi sen vuoden 2015 parhaaksi elokuvaksi.^[20] Elokuva sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta, joista se voitti kuusi.^[21]

Mad Max: Fury Road on ollut usean kriitikon listalla vuoden 2015 parhaista elokuvista.^[22]

George Miller ja Brendan McCarthy huomasivat Fury Roadin käsikirjoitusta tehdessään, että heillä on materiaalia kahteen muuhunkin Mad Max -elokuvaan. Toinen käsikirjoituksista, Mad Max: Furiosa, saatiin valmiiksi, ja Miller toivoi voivansa kuvata sen Fury Roadin saatua ensi-iltansa.^[23] Tom Hardy paljasti haastattelussa maaliskuussa 2015, että hänet on kiinnitetty kaikkiaan neljään muuhun Mad Max -elokuvaan.^[24] Miller kertoi toukokuussa kaiken riippuvan Fury Roadin menestyksestä. Hänellä olisi ”kaksi muuta tarinaa kerrottavana”.^[25]

Myöhemmin Miller paljasti jatko-osasuunnitelmien muuttuneen: uutta elokuvaa kutsuttiin työnimellä Mad Max: The Wasteland.^[26] Lokakuussa 2015 Miller paljasti, ettei Charlize Theronin esittämä Furiosa esiinny The Wasteland -elokuvassa.^[27] Miller myös ilmaisi halunsa ohjata pienemmän elokuvan ennen seuraavaa Mad Maxia. Ohjaaja kutsui Fury Roadin kahdeksan kuukautta kestäneitä kuvauksia ”kuumuudessa ja pölyssä” pitkäksi ja rankaksi vaiheeksi.^[28] Kesällä 2019 Miller selvensi, että suunnitteilla on kaksi Mad Max -aiheista elokuvaa ja yksi Furiosa-elokuva.^[29] Keväällä 2024 Miller sanoi, että Furiosa: A Mad Max Sagan jälkeen hänellä olisi vielä yksi Mad Max -tarina kerrottavana.^[30]

Lokakuussa 2020 uutisoitiin, että Furiosa-nimisessä esiosassa nimiroolia esittää Anya Taylor-Joy.^[31] Muissa rooleissa esiintyvät muun muassa Chris Hemsworth ja Tom Burke. Elokuva sai ensi-iltansa 24. toukokuuta 2024.^[32] George Miller ohjasi elokuvan ja käsikirjoitti sen yhdessä Nico Lathourisin kanssa. Elokuvaa alettiin kuvata Australiassa kesäkuussa 2022.^[33]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mad Max: Fury Road.

• Mad Max: Fury Road Internet Movie Databasessa (englanniksi)
• Mad Max: Fury Road Elonet.
• Mad Max: Fury Road Rotten Tomatoesissa. (englanniksi)
• Mad Max: Fury Road Metacriticissä. (englanniksi)
• Mad Max -elokuvien vertailua Vox.com (englanniksi)