Maailman väkiluku
Maailman väkiluku on Yhdistyneiden kansakuntien 15. marraskuuta 2022 julkaiseman arvion mukaan kahdeksan miljardia.[1]
Maapallon väestön vuosikasvu on noin 82 miljoonaa.[2] YK:n ennusteen mukaan väkiluku saavuttaa 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050.[3]
Jakautuminen ryhmittäin
Maailman väestöstä vuonna 2019 oli miehiä 3,889 miljardia ja naisia 3,824 miljardia.[4] Väestön jakautuminen ikäluokittain:
| Ikä | Miljoonaa[4] |
|---|---|
| 0–4 | 677 |
| 5–9 | 662 |
| 10–14 | 636 |
| 15–19 | 609 |
| 20–24 | 597 |
| 25–29 | 598 |
| 30–34 | 599 |
| 35–39 | 533 |
| 40–44 | 490 |
| 45–49 | 477 |
| 50–54 | 438 |
| 55–59 | 378 |
| 60–64 | 315 |
| 65–69 | 260 |
| 70–74 | 179 |
| 75–79 | 120 |
| 80–84 | 80 |
| 85–89 | 41 |
| 90–94 | 17 |
| 95–99 | 4,4 |
| 100– | 0,5 |
Maailman väestön jakautuminen alueittain (2019):[3]
| Alue | Väkiluku | Väestötiheys (as./km²) |
|---|---|---|
| Aasia | 4 601 371 000 | 148,3 |
| Afrikka | 1 308 064 000 | 44,1 |
| Eurooppa | 747 183 000 | 33,8 |
| Latinalainen Amerikka | 648 121 000 | 32,2 |
| Oseania | 42 128 000 | 5 |
| Pohjois-Amerikka | 366 601 000 | 19,7 |
| Koko maailma | 7 713 468 000 | 59,3 |
Näissä luvuissa Venäjän väkiluku on laskettu kokonaan osaksi Eurooppaa, Australian ja Uuden-Seelannin väkiluvut osaksi Oseaniaa ja Länsi-Intia osaksi latinalaista Amerikkaa.[5]
Historia
Paleoliittisella kaudella ihmiset olivat vielä metsästäjä-keräilijöitä, ja heitä oli kaikkiaan koko maailmassa vain noin yksi miljoona. Neoliittisella kaudella ihminen siirtyi maatalouteen, ja maapallon väestömäärä nousi arviolta kymmeneen miljoonaan. Pronssikaudella ihmisiä oli jo 100 miljoonaa ja teollisen vallankumouksen alkuaikoina 1800-luvun taitteessa yksi miljardi.[6]
YK:n mukaan maailman väkiluku saavutti miljardin ihmisen rajan vuonna 1804, kaksi miljardia 1927, kolme miljardia 1960, neljä miljardia 1974, viisi miljardia 1987, kuusi miljardia 1999, seitsemän miljardia 2011 ja kahdeksan miljardia 2022.[7][8][1]
Maailman väestönkasvu ei ole ollut täysin tasaista, vaan siihen on kuulunut kasvupyrähdysten ohella niin taantumia kuin laskujakin. Suurimman osan ihmiskunnan historiaa kokonaishedelmällisyys ja kuolleisuus ovat olleet lähes täydellisessä tasapainossa.[9] Aluksi maailman väkiluvussa tapahtuikin vain hitaita muutoksia, ja ihmisten kokonaismäärä pysyi alhaisena aivan viime vuosisatoihin asti. Noin vuodesta 10 000 eaa. ajanlaskun alkuun asti maapallon väestön kasvuvauhdin arvioidaan olleen noin 0,04 prosenttia vuodessa. Vuosina 1–1800 kasvuvauhti kaksinkertaistui noin 0,09 prosenttiin. Sen jälkeen maapalloa on kohdannut todellinen väestöräjähdys. Kasvuvauhti kiihtyi yli kymmenkertaiseksi aiempaan nähden. 1800-luvulla se oli 0,6 %, 1900-luvun alkupuoliskolla 0,9 % ja 1900-luvun alkupuoliskolla sekä toisen maailmansodan jälkeen 1,8 %.[10]
Maapallon väestömäärän rajat ovat aina riippuneet ympäristön tarjoamista resursseista. Metsästäjä-keräilijöiden rajalliset resurssit pitivät heidän väkimääränsä pienenä, noin 0,1–1 ihminen per neliökilometri. Suurimpia yhteisöjä pystyivät elättämään sateiset ja veden lähellä olevat alueet, kuten trooppiset metsät, ja pienimpiä kuumat aavikot ja tundra. Maatalouden käyttöönotto kasvatti tuotantoa voimakkaasti ja mahdollisti nopean väestönkasvun. Seuraava väestömäärän kasvuhyppäys tapahtui teollisen vallankumouksen myötä, jolloin koneet ja fossiiliset polttoaineet otettiin tehokkaaseen käyttöön.[11]
Paleoliittisen kauden metsästäjä-keräilijät tekivät suhteellisen vähän lapsia, mutta koska kulkutauteja ei ollut, melko suuri osa lapsista selviytyi aikuisiksi. Neoliittisella kaudella kuolleisuus kasvoi, joten ihmiset alkoivat tehdä enemmän lapsia. Nykyaikana kuolleisuus on saatu laskemaan voimakkaasti. Länsimaissa ihmiset tekevät nykyisin hyvin vähän lapsia, mutta lähes kaikki heistä saavuttavat lisääntymisiän. Joissain kehitysmaissa matalaan kuolleisuuteen yhdistyy korkea syntyvyys, jolloin väestönkasvu on voimakasta.[12] Ihmisten lukumäärään vaikuttaa myös keskimääräinen eliniän pituus. Kuolleisuuden laskun seurauksena elinajanodote on kasvanut entisaikojen 20–40 vuodesta nykyajan 80 vuoteen joissakin maissa.[13]
Maapallon väestömäärää ovat ajoittain vähentäneet kulkutautiepidemiat, kuten Euroopassa Justinianuksen rutto ja musta surma sekä Amerikassa eurooppalaisten tuomat taudit.[14] Nykyaikana syntyvyyden säännöstely on vähentänyt syntyvyyttä länsimaissa.[15]
Kooste ajanjakson 10 000 eaa. – 1500 jaa. väkiluvun arvioista:[16]
| Vuosi | Väkiluku (miljoonaa) |
|---|---|
| 10 000 eaa. | 1–5 |
| 8000 eaa. | 5 |
| 5000 eaa. | 5–20 |
| 4000 eaa. | 7 |
| 3000 eaa. | 14 |
| 2000 eaa. | 27 |
| 1000 eaa. | 50 |
| 500 eaa. | 100 |
| 1 | 170–400 |
| 500 jaa. | 190–206 |
| 1000 | 254–345 |
| 1500 | 425–540 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys vuosina 1750–2010. Vuosien 1750–1900 väkiluvut perustuvat Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston koosteeseen, väkiluvut vuodesta 1950 alkaen YK:n tietoihin.[16][17][3]
| Vuosi | Koko maailma | Aasia | Afrikka | Eurooppa | Latinalainen Amerikka | Pohjois-Amerikka | Oseania |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1750 | 629–961 miljoonaa | ||||||
| 1800 | 813–1 125 miljoonaa | ||||||
| 1850 | 1,128–1,402 miljardia | ||||||
| 1900 | 1,550–1,762 miljardia | ||||||
| 1950 | 2 536 431 000 | 1 404 909 000 | 227 794 000 | 549 329 000 | 168 821 000 | 172 603 000 | 12 976 000 |
| 1960 | 3 034 950 000 | 1 705 041 000 | 283 361 000 | 605 407 000 | 220 470 000 | 204 649 000 | 16 022 000 |
| 1970 | 3 700 437 000 | 2 142 480 000 | 363 448 000 | 656 919 000 | 286 676 000 | 230 992 000 | 19 922 000 |
| 1980 | 4 458 004 000 | 2 649 578 000 | 476 386 000 | 693 567 000 | 361 253 000 | 254 007 000 | 23 212 000 |
| 1990 | 5 327 231 000 | 3 226 099 000 | 630 350 000 | 720 858 000 | 442 840 000 | 279 785 000 | 27 299 000 |
| 2000 | 6 143 494 000 | 3 741 263 000 | 810 984 000 | 725 558 000 | 521 836 000 | 312 427 000 | 31 425 000 |
| 2010 | 6 956 824 000 | 4 209 594 000 | 1 039 304 000 | 736 413 000 | 591 352 000 | 343 287 000 | 36 873 000 |
Tulevaisuus
Maailman väkiluku on ennusteen mukaan yhdeksän miljardia vuonna 2037 ja kymmenen miljardia vuonna 2057.[3] Arvioita on vaikea tehdä esimerkiksi kokonaishedelmällisyysluvun laskujen ja nousujen takia. Pitkän ajan arvioissa vuodeksi 2100 arviot vaihtelevat 7 miljardista (alhainen arvio) 15 miljardiin (korkea arvio)[18]. Mikäli kokonaishedelmällisyysluku jää vuoden 1995 tasolle, väestömäärä olisi jo 256 miljardia. Teollisuusmaissa väestönkasvu on kuitenkin hidastunut aina 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Laskusuuntaus on nähtävissä myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka syntyvyys siellä on edelleen korkealla tasolla. Syntyvyyden laskun vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Ajanjaksolla 2010–2015 Aasiassa syntyi keskimäärin 2,21 lasta, Afrikassa 4,73, Euroopassa 1,60, latinalaisessa Amerikassa 2,14, Oseaniassa 2,44 ja Pohjois-Amerikassa 1,85 lasta jokaista naista kohden.[3]
YK:n vuoden 2019 arvio maailman väkiluvun tulevasta kehityksestä:[3]
| Vuosi | Koko maailma | Aasia | Afrikka | Eurooppa | Latinalainen Amerikka | Pohjois-Amerikka | Oseania |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2020 | 7 794 799 000 | 4 641 055 000 | 1 340 598 000 | 747 636 000 | 653 962 000 | 368 870 000 | 42 678 000 |
| 2030 | 8 548 487 000 | 4 974 092 000 | 1 688 321 000 | 741 303 000 | 706 254 000 | 390 599 000 | 47 919 000 |
| 2040 | 9 198 847 000 | 5 188 949 000 | 2 076 750 000 | 727 811 000 | 742 348 000 | 410 177 000 | 52 814 000 |
| 2050 | 9 735 034 000 | 5 290 263 000 | 2 489 275 000 | 710 486 000 | 762 432 000 | 425 200 000 | 57 376 000 |
| 2060 | 10 151 449 000 | 5 289 195 000 | 2 904 977 000 | 688 790 000 | 767 495 000 | 439 379 000 | 61 612 000 |
| 2070 | 10 459 153 000 | 5 206 455 000 | 3 307 528 000 | 666 591 000 | 758 723 000 | 454 369 000 | 65 486 000 |
| 2080 | 10 673 719 000 | 5 068 328 000 | 3 680 571 000 | 649 589 000 | 738 620 000 | 467 639 000 | 68 974 000 |
| 2090 | 10 809 576 000 | 4 900 833 000 | 4 008 138 000 | 638 369 000 | 711 056 000 | 479 097 000 | 72 084 000 |
| 2100 | 10 874 902 000 | 4 719 416 000 | 4 280 127 000 | 629 563 000 | 679 993 000 | 490 889 000 | 74 916 000 |
Katso myös
Lähteet
- Livi-Bacci, Massimo: A Concise History of World Population. Wiley Blackwell, 2017. ISBN 9781119029274.
- Goodkind, Daniel: The World Population at 7 Billion Random Samplings. 31.10.2011. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto. Arkistoitu 2.11.2011. Viitattu 2.11.2011. (englanniksi)
- Historical Estimates of World Population 2012. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- World Population Prospects, the 2010 Revision YK. (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Population Division of the Department of Economic and Social Affairs Yhdistyneet kansakunnat
- U.S. & World Population Clocks Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto. (englanniksi)
- Population Reference Bureau (englanniksi)