MAO-estäjät

MAO-estäjät eli monoamiinioksidaasiestäjät tai monoamiinioksidaasi-inhibiittorit tai MAO-inhibiittorit (MAOI, engl. Monoamineoxidase inhibitor) estävät monoamiinivälittäjäaineiden metabolisoitumisesta vastuussa olevien monoamiinioksidaasi-entsyymien toimintaa. Niitä käytetään lääkkeenä muun muassa masennuksen hoidossa. Koska MAO-estäjät estävät monoamiinien (kuten serotoniinin, noradrenaliiniin ja dopamiiniin) metabolisoitumista, lisäävät MAO-estäjät näiden määrää synapseissa.

Kuten serotoniinin takaisinimeytymisen estäjätkin, MAO-estäjät toimivat serotoniinin määrää lisäävästi. Kuitenkin toisin kuin SSRI-lääkkeillä, MAO-estäjien määrä on riippuvainen serotoniinista. Täten serotoniinia lisäävien kemikaalien kuten MDMA:n käyttö yhdessä MAO-estäjien kanssa saattaa aiheuttaa jopa kuolettavan serotoniinioireyhtymän. Tästäkin syystä johtuen on muiden antidepressanttien käyttö vasta-aiheista yhdessä minkään MAO-estäjän kanssa. Yleensä masennuslääkkeitä saatetaan käyttää yhdessä, mutta tästä tekevät MAOI:t ehdottoman poikkeuksen.[1] Muidenkin monoamiinien vapautumista lisäävien ja takaisinottoa estävien aineiden käyttöä on vältettävä, koska liian suureksi kohonneet välittäjäainemäärät voivat johtaa serotoniinioireyhtymän lisäksi hypertensiiviseen kriisiin.

Masennuslääkkeenä käytetään monoamiinioksidaasientsyymin A-tyypin estäjiä. Suomessa rekisteröityjä MAO-A -estäjiä on moklobemidi, jota myydään tuotenimillä Aurorix ja Moclobemide Ratiopharm. Moklobemidi on ollut käytössä Suomessa pitkään, sillä se tuli siellä käyttöön 1970-luvun lopulla. Aikaisemmin käytettiin epäselektiivisiä MAO:n salpaajia, kuten iproniatsidi, Marsilid sekä nialamidi, Niamid.

MAO-B-estäjiä, esimerkiksi selegiliini ja rasagiliinia, käytetään Parkinsonin taudin hoidossa. Vuodesta 2006 MAO-B-estäjiä on käytetty Yhdysvalloissa myös masennuksen hoitoon.

Tupakka on epäselektiivinen monoamiinioksidaasiestäjä sen sisältämien beetakarboliinien takia. Positroniemissiotomografialla tehty tutkimus osoittaa tupakoijien MAO-A aktiivisuuden olevan 30 % heikentynyt ja MAO-B aktiivisuuden 40 % heikentynyt.[2][3][4]

MAO-A:n toiminta voi olla myös geneettisesti heikompaa.[5][6]

MAO-estäjien ja tyramiinin yhteisvaikutus

Ensimmäisen sukupolven palautumattomilla MAO-estäjillä oli ruokavaliorajoituksia runsaasti tyramiinia sisältävien ruoka-aineiden, kuten kypsytettyjen juustojen ja punaviinin, osalta. Moklobemidin yhteisvaikutusta tyramiinin kanssa pidetään mitättömänä, eikä ruokavaliorajoituksiin ole aihetta.[7] Hypertensiivistä vaikutusta saattaa silti esiintyä kliinisesti merkittävänä epätavanomaisen suurilla, yli 900 mg vuorokausiannoksilla[8] tai jos tyramiinipitoista ruokaa syödään suuria määriä ja etenkin jos henkilö kärsii verenpainetaudista.[9]

Lähteet

  • Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1988 (s. 352–355)
  • Tuomi, Olli & Alfering: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS, 1977 (s. 182–183)

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.