MAFUN
MAFUN (lyhenne sanoista Молодежная Ассоциация Финно-Угорских Народов, suom. Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) on vuonna 1990 perustettu[2] suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisojärjestöjen kattojärjestö, joka koordinoi yhteistyötä näiden kansojen nuorten sekä järjestöjen välillä sekä edustaa kyseisiä kansoja ja järjestöjä kansainvälisissä foorumeissa, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa.
| MAFUN | |
|---|---|
 MAFUN:n tunnus. | |
| Perustettu | 1990 |
| Puheenjohtaja | Vuonna 2005: Juha Kuokkala (Suomi) vt. Konstantin Zamjatin (Viro) Veronika Sándorfi (Unkari) Vasli Petrov (Venäjän suomalais-ugrilaiset alueet)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| mafun.org | |
Liiton jäseninä on kansalaisjärjestöjä eri suomalais-ugrilaisilta alueilta, ja liiton hallitus koostuu yhdestä jäsenjärjestön edustajasta kultakin alueelta. Liiton tärkeimpiin hankkeisiin kuului Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki -hanke. Liiton hallituksen jäsenet valitaan kerran kahdessa vuodessa pidettävässä kongressissa.
Historia
Liitto syntyi Neuvostoliiton loppuaikoina, kun Venäjän vähemmistökansoille annettiin lupa järjestäytymiseen. Tuolloin myös suomalaisten sukukansoille perustettiin omia nuorisojärjestöjä, joiden oli välttämätöntä tehdä yhteistyötä. Vuoden 1990 kesällä Joškar-Olassa pidettiin ensimmäinen Suomalais-ugrilainen nuorisokokous, jonka lopputuloksena MAFUN syntyi.[3]
Vuonna 1997 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti hakea MAFUN:n jäsenyyttä.[4]
Toiminta
MAFUN on järjestänyt monenlaisia tapahtumia, kuten festivaaleja, lastenleirejä, näyttelyitä ja retkiä. Käytännössä se on koonnut eri järjestöjä yhteen, kun yksi sen jäsenjärjestöistä on järjestänyt jonkin tapahtuman. Itse liiton toiminta koostuu neuvoston kokouksista.[3] MAFUN julkaisi kesästä 1999 alkaen kaksi kertaa kuukaudessa ilmestynyttä Kudo-Kodu -lehteä, joka tunnettin myös nimellä Kudo+Kodu.[3][4] Välillä järjestö on joutunut Venäjän valtapolitiikan välineeksi. Kuitenkin vuoden 2000 joukukuun kongressissa Helsingissä päätettiin, että liiton toiminta pitää uudistaa täysin, jotta sen toiminta olisi itsenäistä.[3] Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta on tukenut Kudo+Kodu-lehden julkaisemista rahallisesti.[4]
Suomessa
MAFUN:n suomalaiset jäsenjärjestöt perustivat vuonna 1999 Suomen sukukansayhdistysten liiton, eli Susu ry:n, hallinnoimaan MAFUN:n toimintaa Suomessa. Sen jäseniä olivat vuonna 2001 A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Suomen saamelaisnuoret, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry.[3] Vuonna 2003 sillä olivat samat suomalaisjäsenet Kalevalaisten naisten liittoa ja Tuglas-seuraa lukuun ottamatta.[5]
Kongressit
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki
.jpg)
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki oli alunperin MAFUN:n hallinnoima hanke, jolla suomalais-ugrilaisia alueita pyritään tuomaan enemmän kansainväliseen tietouteen ja elävöittämään suomalais-ugrilaisten alueiden maaseutua. Joka vuosi valitaan paikkakunta joltain suomalais-ugrilaiselta alueelta, joka saa käyttää nimikettä suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuoden ajan. Valintaan on osallistunut Suomesta Sukukansojen ystävät ry[8]. Nykyään valintaa hallinnoi virolainen Uralic Keskus yhdessä Sukukansojen ystävien kanssa[9][10][11]. Vuodelle 2024 pääkaupunkia ei valittu, mutta yhdistykset järjestivät pääkaupunkihankkeen 10-vuotisjuhlaseminaarin Kuhmossa Juminkeossa ja julkistivat vuoden 2025 pääkaupungin[11].
Valitut kylät ja kaupungit:
- 2014, Staryje Bygi, Udmurtia[6]
- 2015, Obinitsa, Setomaan kunta, Setumaa[12]
- 2016, Veszprém ja Iszkaszentgyörgy yhdessä, Unkari[7]
- 2017, Vuokkiniemi, Karjalan tasavalta[13][14]
- 2019, Untšo, Marin tasavalta[15]
- 2020, Miškan, Baškortostanin tasavalta (Baškiria)[15]
- 2021, Abja-Paluoja, Mulgin kunta, Mulgimaan kulttuurishistoriallinen alue[16]
- 2022, Bayterek, Udmurtia[17]
- 2023, Kuhmo, Suomi[17]
- 2025, Narva, Viro[18]