Mühlviertel
Mühlviertel (kutsutaan myös Mühlkreis, kirjaimellisesti: Mühl-neljännes) on perinteinen hallinto- ja erillinen kulttuurialue Itävallan luoteisen[5] Ylä-Itävallan osavaltion pohjoisosassa. Tämän Tšekin ja Baijerin rajalla sijaitsevalta vanhalta Böhmerwaldin metsäalueelta Tonavaan ulottuvan historiallisen maakunnan nykyinen laajuus virallistettiin 1800-luvulla, sen nimi on perinteinen ja kansankielinen ja sen vuoksi sen rajat vastaavat vain karkeasti poliittisten tai hallinnollisten yksikköjen rajoja.[1][3][4]
| Mühlviertel Mühlkreis | |
|---|---|
 | |
 Mühlviertel Ylä-Itävallan kartalla | |
Koordinaatit: 48° 25′ 0″ N, 14° 20′ 0″ E | |
| Valtio |  Itävalta |
| Osavaltio | Ylä-Itävalta |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Freistadt idässä, Rohrbach lännessä, Perg pohjoisessa ja Urfahr etelässä[1] |
| – suurin kaupunki | Freistadt ja Rohrbach |
| Pinta-ala | 2 660,49[2]tai 3 080[3][4] km² |
| Väkiluku (2019) | 209 304[2] |
| Lyhenteet | |
| – NUTS | AT313[2] |
| mühlviertel.at | |
Mühlviertel on yksi Ylä-Itävallan neljästä historiallisesta "neljäsosasta". Sen lisäksi osavaltioon kuuluvat eteläpuoliset Hausruckviertel, Traunviertel ja Innviertel.[6][7] Mühlviertel on ainoa Ylä-Itävallan neljästä neljänneksestä, joka löytyy Tonavan pohjoispuolella. Nykyiset poliittiset rajansa alue sai vuonna 1779, jolloin Machlandviertel liitettiin Mühlvierteliin, ja pinta-alaa muodostui yhteensä 3080 km².[3][4] Nykypäivien Mühlviertel kattaa 25,7% Ylä-Itävallan pinta-alasta ja on toiseksi suurin neljästä Neljänneksestä Traunviertelin jälkeen.[8][9]
Graniitti- ja gneissiylängöiltä levittäytyvä Mühlviertel on Ylä-Itävallan geologisesti vanhin alue. Osana pohjoistaan Böömin vuoristoa Mühlviertel rajoittuu idässä Ala-Itävallan Waldvierteliin, etelässä Tonavaan ja lännessä Baijeriin.[10] Mühlviertel on kuin Tšekin vuorimassiivin eteläinen jatke, jonka sekä matalampien, noin 900[11] että jopa yli 1 300 (Plöckenstein 1379) metriin merenpinnan yläpuolelle yltävien graniittimuodostelmien tarjoamat näkymät alueelle ja Alpeille vaihtuvat Tonavan pohjoispuolisiin tasankoihin vihreine niittyineen ja maatiloineen.[12] Hedelmällistä kaakkoista tasankoa kutsutaan Machlandiksi (alun perin "Riedmark"). Mühlviertelin alue on saanut nimensä sen läpi virtaavan Große Mühl- e. Suuren Myllyn-nimisen joen mukaan[10], nimenantajiin kuuluvat myös Tonavan vasemmat sivujoet Kleine Mühl- ja Steinerne Mühl. Mühlviertelin kasviston ja eläimistön erilaisuus johtuu osittain melko karkeasta ilmastosta ja geologisesta graniittimaaperästä. Mühlviertel jakautuu kolmeen matkailualueeseen:[13]
• Mühlviertler Kernland on Mühlviertelin sydän, muinainen alue ja suurelta osin viljelymaata graniittimaaperällä osavaltion pääkaupungista Linzistä pohjoiseen,
• Mühlviertler Alm on Mühlviertelin koillisosassa sijaitseva kymmenen kunnan yhdistyksen alue, jossa Böömin metsä yhdistyy alppimaisemaan,
• ja Mühlviertler Sterngartl on 14 kunnan alue, jossa esiintyy sekä kosteita että kuivia niittyjä, kalliolohkareita ja -seinämiä, Leonfeldenin ylämaata ja kanervakenttiä ja jonka epävirallinen pääkaupunki on kaupunkiyhdyskunta Bad Leonfelden.
Historiallista Freistadtin kaupunkia pidetään Mühlviertelin ostoskaupunkina ja Kefermarktia pyhiinvaelluspaikkana taiteen ystäville.[10] Koska Mühlviertel on alue Linzin pohjoispuolella[14], myös Linzin Tonavan pohjoispuolella sijaitsevat kaupunkialueet Urfahr, St. Magdalena ja Pöstlingberg kuuluvat Mühlviertelille. Poliittisesti Mühlviertel koostuu neljästä piiristä, joista jokaiseen on nimetty pääkaupunki: Freistadt idässä, Perg pohjoisessa, Rohrbach lännessä ja Urfahr etelässä.[1]
Ennen toisen maailmansodan alkua vuonna 1939 Mühlviertelin Mauthausenin ja Gusenin kylien ympärille perustettiin natsi-Saksan keskitysleiri Mauthausen-Gusen.
Mühlviertelin ostoskaupunki Freistadt.
Einsiedlersteinin luonnonmuistomerkki Mühlviertel-luonnonpuistossa.
Mühlviertler Sterngartlin pääkaupunki Bad Leonfelden.
Schloss Greinburg Tonavan rannalla.
Große-Mühl-joki.
Feldaist-joki Mühlviertelissä.
.jpg)
Lähteet
