Luettelo Helsingin olympiarakennuksista
Luettelo Helsingin olympiarakennuksista käsittää Helsingin kesäolympialaisia vuonna 1952 varten tehdyt rakennukset, rakenteet ja alueet niillä paikkakunnilla, joissa olympialaisia järjestettiin. Olympiakisojen viralliset kisakaupungit olivat Helsinki ja Hämeenlinna.[1] Jalkapallo-otteluja pelattiin Helsingin ohessa myös Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Kotkassa.[2]
Urheiluareenoita ja palvelurakennuksia
Olympialaisten pitkästä valmisteluajasta johtuen Helsingin olympiarakennuksia valmistui 1930-luvulta vuoteen 1952 asti. Ne ovat kaikki varhaisempaa 1930-luvun tai toisen maailmansodan jälkeistä funktionalismia. Olympialaisia varten rakennettiin sekä urheiluareenoita, että erilaisia palvelurakennuksia.[3]
Yhteistä olympiarakennuksille on varhaisen funktionalismin mukainen ajatus suunnittelusta, joka mahdollistaa rakennusten muunneltavuuden erilaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Tennispalatsi suunniteltiin alun perin vuoden 1940 olympialaisten autojen huoltorakennukseksi, mutta siihen rakennettiin myöhemmin neljä tenniskenttää. Lasipalatsin tapaan rakennus tarkoitettiin tilapäiseksi ja se vuokrattiin myöhemmin autojen ja varaosien myyntitilaksi. Olympialaisissa rakennuksessa pelattiin koripalloa.[4] Nykyisin rakennuksessa on ravintoloita, elokuvateattereita ja Helsingin taidemuseo.
Kolme kisakylää
Kisakyliä oli kolme. Käpylän Koskelantien pohjoispuolista aluetta kutsutaan Olympiakyläksi, jonne ehti valmistua 400 asuntoa ennen talvisodan syttymistä. Koskelantien eteläpuolelle rakennettiin toinen Kisakylä vuosina 1950-1952.
Otaniemen kisakylään majoitettiin Itäblokin urheilijat ja sen ravintolana toimi Servin mökki ja rantasauna (Heikki Sirén, 1951 ja 1952). Naisurheilijat majoitettiin Meilahden sairaanhoito-opistoon (Uno Ullberg, 1940) ja suomalaiset urheilijat asuivat Santahaminan kadettikoulussa (Olavi Sortta, 1941). Olympiakomitea virallisine vieraineen majoittui Hotelli Vaakunassa (Erkki Huttunen, 1952).[5] Satakuntatalo toimi osin keskeneräisenä olympialaisten lehdistöhotellina: "Satakunta Press Hotel".[6]
Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaan Palacen hotelliin (1952) majoitettiin kutsuvieraat.
Liikennerakennuksia
Turun kasarmin alueelle rakennettiin Lasipalatsi, joka oli lähellä linja-autoasemaa. Siinä toteutuivat funktionalistisen rakennuksen alkuperäiset rakenteelliset, toiminnalliset ja aatteelliset ihanteet, kuten julkisivujen läpinäkyvät lasipinnat, liiketilojen läpikuljettavuus, julkisivuvalaistus ja -väritys, sekä Bio Rexin ja HOK:n suurravintolan tilat sisäväreineen. Lasipalatsi sai nimensä suurista läpinäkyvistä ikkunapinnoista. Valoa ihannoitiin. Näyteikkunoille tuotteitaan kauniisti sommitellen, yrittäjät esittelivät toimintaansa kaupunkilaisille.[7]
Vuonna 1936 avatun Malmin lentokentän kiitoratoja pidennettiin vuonna 1939 seuraavana vuonna järjestettäväksi suunniteltuja kisoja varten. Myös Helsingin lentokenttä Seutulassa avattiin vuonna 1952 tilapäisesti kisaliikenteen käyttöön. Laivaliikenteen palvelurakennus oli Olympiapaviljonki.
Postitaloa korotettiin 1950-luvulla ja sen katolle rakennettiin helikopterikenttä.[8] Postinkuljetukseen vuokrattu helikopteri liikennöi päivittäin lentokentän ja pääpostitalon väliä ja helikopteri lennätti myös yleisöä ja teki mainoslentoja.[9]
Kioskit ja puistot
Helsinkiin suunniteltiin olympialaisia varten myös kioskeja, julkisia käymälärakennuksia ja esimerkiksi Kisakylän lämpökeskus (Pauli Salomaa, 1950) Käpylään.[10] Helsingin postikonttoreita tukemaan perustettiin 16 tilapäistä postipalvelupaikkaa ja kymmenen viiden neliömetrin suuruista kioskia.[9] Kahvila Ursula perustettiin Kaivopuiston rantaan olympiavuonna.[11] Frenckellin sormeksi (1951) kutsutaan kisojen lipunmyyntipaikkaa Töölön kisahallin lähellä. Hesperianpuistoa kunnostettiin vuonna 1951 olympiakilpailuja silmällä pitäen. Muun muassa rannan hopeapajukäytävää reunustamaan istutettiin perennoja. Muualle maailmalle haluttiin antaa hyvä kuva Helsingistä ulkomaalaisille vieraille lehtimiesten välityksellä.[12]
Maailmanperintökohteeksi?
Arkkitehti Maija Kairamo on ehdottanut Helsingin olympiarakennuksia lisättäväksi Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.[5]
Museovirasto on todennut olympiarakennuksista: "Olympiarakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna."[13]
Luettelokuvaus
Luettelossa rakennukset on mainittu kronologisessa järjestyksessä valmistumisvuoden mukaan. Alue on rakennuksen sijaintialue, esimerkiksi kaupunginosa ja paikka on rakennuksen tarkempi sijainti. Luettelossa on 48 kohdetta.
Luettelo
| Olympiarakennus | Kaupunki tai alue | Paikka | Kartalla | Suunnittelija | Valmistumisvuosi | Kuva | Wikidata |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Westendin tennishalli | Espoo | Westend | Jarl Eklund | 1935-1967 |  |  | |
| Töölön kisahalli | Taka-Töölö | Olympiastadionin ja Töölön pallokentän lähellä | , 24.9255°E | Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen | 1935 |  | |
| Lasipalatsi[14] | Kamppi | Mannerheimintien varrella | , 24.9367°E | Viljo Revell, Heimo Riihimäki ja Niilo Kokko | 1936 |  | |
| Tennispalatsi | Kamppi | Salomonkadun, Fredrikinkadun, Eteläisen Rautatiekadun ja Jaakonkadun välissä | , 24.9304°E | Helge Lundström | 1937 |  | |
| Kaurialan kenttä | Hämeenlinna | Brahenkatu 2 | , 24.4419°E | 1938 |  | | |
| Helsingin olympiastadion | Taka-Töölö | Eläintarhan liikuntapuisto | , 24.9271°E | Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti | 1938 |  | |
| Soutustadion | Taka-Töölö | Taivallahti | , 24.9112°E | Hilding Ekelund | 1939 |  | |
| Makeis- ja liikennekioski sekä vedenheittolaitos[15] | Kluuvi | Rautatientorin Mikonkadun puoleinen reuna | , 24.9447°E | Gunnar Taucher ja Väinö Määttä | 1939 |  | |
| Sairaanhoitajaopisto | Meilahti | Tukholmankatu 10 | , 24.9022°E | Uno Ullberg | 1940 |  | |
| Ruskeasuon ratsastushalli | Ruskeasuo | Keskuspuisto | , 24.9104°E | Martti Välikangas | 1940 |  | |
| Laakson ratsastusstadion[16] | Laakso | Keskuspuisto | , 24.9211°E | 1940 | | ||
| Helsingin velodromi | Itä-Pasila | Käpylän urheilupuisto | , 24.9427°E | Hilding Ekelund | 1941 |  | |
| Santahaminan kadettikoulu[17] | Santahamina | Saaren pohjoisosa | , 25.0546°E | Olavi Sortta | 1941 |  | |
| Helsingin uimastadion | Taka-Töölö | Eläintarha | , 24.9309°E | Jorma Järvi | 1947 |  | |
| Linnanmäen huvipuisto[18] | Alppiharju | Tivolikuja 1 | , 24.9404°E | 1950 |  | | |
| Ahveniston urheilukeskus[19] | Hämeenlinna, Ahvenisto | Ahveniston harjun lomassa, järven uimarannan vieressä | , 24.4216°E | Ilmari Niemeläinen ja Olavi Sahlberg | 1951 |  | |
| Naistentalo (Asuntoyhteistalo) | Laakso | Mannerheimintie 93 | , 24.9038°E | Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaa | 1951, 1953 |  | |
| Suomenlinnan lautan paviljonki[20] | Kaartinkaupunki | Kauppatori | , 24.9556°E | Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen | 1951 |  | |
| M/S Suomenlinna – Sveaborg (myöh: Suokki)[21] | Kaartinkaupunki | Kauppatori | Valtion Metallitehdas Valmet | 1952 |  | | |
| Helsingin lentoasema[22] | Vantaa | Lentokenttä | , 24.9647°E | 1952 |  | | |
| Talin laukkarata[23] | Pitäjänmäki | Talin liikuntapuisto | , 24.8641°E | 1952 |  | | |
| Keskustoimisto[24] | Taka-Töölö | Toivonkatu - Urheilukatu risteys | , 24.9248°E | 1952 |  | ||
| Frenckellin sormi (lipunmyynti)[25] | Taka-Töölö, Mannerheimintie | Töölön raitiovaunuvarikko, halli 1:n edessä | , 24.9235°E | 1952 |  | ||
| Julkinen käymälä[26] | Taka-Töölö, Mäntymäki | Olympiastadionin edustan parkkipaikan vieressä | , 24.9288°E | 1952 |  | ||
| Julkinen käymälä (ei käytössä) | Meilahti | Seurasaarentien varrella | , 24.888°E | 1952 |  | ||
| Otaniemen rantasauna | Espoo, Otaniemi | Laajalahden rannalla | , 24.8392°E | Heikki Siren | 1951 |  | |
| Servin mökki | Espoo, Otaniemi | Jämeräntaival 4 | , 24.8363°E | Heikki Siren | 1952 |  | |
| Otaniemen urheiluhalli | Espoo, Otaniemi | Laajalahden etelärannalla | , 24.8346°E | Alvar Aalto | 1952 |  | |
| Kisapuiston stadioni | Lahti, Kartano | Kisapuisto | , 25.6506°E | 1952 |  | | |
| Ratinan stadion[27] | Tampere | Ratina | , 23.7637°E | Yrjö Lindegren | 1952 | | |
| Kupittaan jalkapallostadion (nyk. Veritas)[28] | Turku, Kupittaa | Hippoksentie 6 | , 22.2916°E | Erik Bryggman | 1952 | ||
| Kotkan jalkapallostadion | , 26.9394°E | ||||||
| Hakaniementorin kioski[29] | Siltasaari | Hakaniementorin itäreuna | , 24.952°E | Gunnar Taucher ja Lasse Björk | 1952 |  | |
| Tehtaankadun julkinen käymälä[30] | Punavuori | Tehtaanpuiston reuna | , 24.9368°E | O. Moberg ja P. Aalto | 1952 |  | |
| Kaivopuiston julkinen käymälä | Kaivopuisto | Ravintola Kaivohuoneen takana | , 24.9552°E | 1952 |  | ||
| Olympiakylä | Käpylä | Koskelantien pohjoispuolella | , 24.9518°E | Martti Välikangas ja Hilding Ekelund | 1952 |  | |
| Kisakylä | Käpylä | Koskelantien eteläpuolella | , 24.9522°E | Pauli Salomaa | 1952 |  | |
| Kahvila Ursula[31] | Kaivopuisto | Ehrenströmintie 3 | , 24.9609°E | Irmeli ja Markus Visanti[5] | 1952 |  | |
| Olympiapaviljonki ja satama | Ullanlinna | Eteläsatama | , 24.958°E | Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen | 1952 |  | |
| Hotelli Vaakuna | Keskusta | Mannerheimintien varrella | , 24.9389°E | Erkki Huttunen | 1952 |  | |
| Hotelli Palace | Eteläsatama | Eteläranta 10 | , 24.9522°E | Viljo Revell ja Keijo Petäjä | 1952 |  | |
| Domus Academica C-talo | Leppäsuo | Hietaniemenkatu | , 24.9225°E | Pauli Salomaa | 1952 |  | |
| Satakuntatalo[6] | Kamppi | Lapinrinne 1 | , 24.9276°E | Einari Teräsvirta | 1952 |  | |
| Otaniemen kisakylä[5] | Espoo | Otaniemi | , 24.8378°E | Heikki Siren | 1952 |  | |
| Kisakylän lämpökeskus[10] | Käpylä, Kisakylä | Koskelantie 21 | , 24.9537°E | Pauli Salomaa | 1952 |  | |
| Kumpulan maauimala | Kumpula | Allastie 1 | , 24.9581°E | Teuvo Lindfors, Pauli Salomaa ja Osmo Sipari | 1952 |  | |
| Ulkomaalaisten urheilijoiden telttakylä[32] | Lauttasaari | Lauttasaaren leirintäalue, nykyinen Pajalahden puisto | , 24.8845°E | 1952 |  | ||
| Ramsinniementie 24, Iltala 2/2, vapaa-ajanrakennus ja sauna[33][34][35] | Vuosaari, Ramsinniemi | Ramsinniementie 24 | , 25.1048°E | Alvar Aalto | 1952 |  |
Lähteet
Aiheesta muualla
- Helsinki Hämeenlinna olympiarakennukset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto.
- XV Olympia Helsinki 1952 –arkisto Unesco, Suomen kansallinen komitea. Arkistoitu 6.6.2020. Viitattu 6.6.2020.
- Toimintakertomus 1 Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta, edellinen osa. 1952. Helsingin kaupungin tilastotoimisto.
- Toimintakertomus 2 Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta, jälkimmäinen osa. 1952. Helsingin kaupungin tilastotoimisto.
- Högström, Hilkka: Helsingin kiehtovat olympiarakennukset Helsinki. Helsinki Marketing Ltd..