Ljusdalin kunta
Ljusdalin kunta (ruots. Ljusdals kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hälsinglandiin ja Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Ljusdal.[3]
| Ljusdalin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Gävleborgin lääni |
| Maakunta | Hälsingland ja Taalainmaa |
| Keskustaajama | Ljusdal |
| Kuntakoodi | 2161 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 5 256,37 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 18 804 |
| – Väestötiheys | 3,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 5 256,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 804 henkeä (31.12.2021).[2]
Kirkollisesti Ljusdalin kunnan neljä seurakuntaa kuuluvat Uppsalan hiippakuntaan.
Vuonna 2007 kunnassa oli 85,36 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Maantiede
Ljusdalin kunta sijaitsee Ljusnan-joen rannalla Ruotsin pohjoisen pääradan (Norra Stambanan) varrella. Kunta kutsuu itseään "Ruotsin lähimmäksi Norlanniksi" (ruots. Sveriges Närmaste Norrland). Norlanti on Ruotsin pohjoisosasta historiallisesti käytetty nimitys. Maantieteellisesti Ljusdal sijaitsee Ruotsin keskiosissa.
Pinta-alaltaan Ruotsin 20. suurimman kunnan ympärillä on paljon luontoaktiviteetteja. Ljusnan-joella on 40 km vesireittejä, joilla on mahdollisuus purjehdukseen, tukinuittoon ja kalastukseen. Hamran kansallispuisto sijaitsee osin Ljusdalin kunnan länsiosissa.
Historia
1700- ja 1800-luvuilla alueelle kohdistui laajaa siirtolaisuutta Suomesta ja kunnan lounaisosa tunnetaankin nimellä Orsa Finnmark. Seudulla on yhä runsaasti suomen kieleen pohjautuvaa nimistöä, kuten Noppikoski, Keskisenmäki, Pilkalampinoppi, jne. Iso osa suomalaisperäisestä nimistöstä on ajalta ennen ruotsalaisten invaasiota etelästä.
Väkiluku sai kasvupyrähdyksen kun päärautatie ulotettiin sinne asti 1800-luvun lopulla.
Kuntajaon kehitys
Ljusdalin maalaiskuntaan perustettiin Ljusdalin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889. Osa kunnasta erotettiin Ljusdalin kauppalaksi vuonna 1914, ja loppuosa säilyi maalaiskuntana. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Vuonna 1963 Ljusdalin maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin jälleen. Nykyinen Ljusdalin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kauppala sekä Färilan, Losin, Järvsön ja Ramsjön maalaiskunnat.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on hieman erilainen kuin entisen Ljusdalin kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ljusdalin kauppala
Färilan maalaiskunta
Losin maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 870 | 9,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 231 | 1,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 671 | 3,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 255 | 85,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 187 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 802 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,4 %
- 18–64-vuotiaat: 57,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 24,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 7,4 | 6,8 | |
| jalostus | 20,7 | 22,1 | |
| palvelut | 70,5 | 69,7 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 8 066 | 8 495 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 94,9 | ||
Taajamat
Kunnassa on yhdeksän taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 916 asukasta.[15] Kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Ljusdal | 6 230 |
| 2 | Järvsö | 1 407 |
| 3 | Färila | 1 293 |
| 4 | Tallåsen | 586 |
| 5 | Nore | 411 |
| 6 | Los | 387 |
| 7 | Lillhaga | 379 |
| 8 | Hybo | 241 |
| 9 | Rolfhamre och Måga | 215 |
kKeskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Hamra
- Hennan
- Korskrogen
- Kårböle
- Ramsjö Kyrkby
- Ramsjö Station
- Tandsjöborg
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Boda
- Bondarv
- Hamra
- Heden + Grophamre
- Hennan (västra delen)
- Korskrogen
- Kramsta
- Kårböle
- Kåsjö
- Ramsjö
- Sjöbo
- Skogsta + Strömsholm + Sillerbo
- Skästra
- Stocksbo
- Storhaga
- Tandsjöborg
- Ulvsta
- Viken + Holmsveden
- Väster-Skästra
- Västra Föne
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Hennan (östra delen) + Norr-Välje
- Lörstrand
- Myra
- Måga + Rolfhamre
- Veckebo
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ljusdalin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 5 | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 4 | 6 | 7 | 7 | 5 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 13 | 13 | 11 | 11 | 10 | 9 | 7 | 7 | 9 | 8 | 5 | 4 | 6 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 4 | 3 | 3 | 2 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 5 | 2 | 3 | 3 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 19 | 21 | 22 | 19 | 23 | 20 | 26 | 20 | 19 | 13 | 14 | 12 | 14 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 3 | 7 | 5 | 3 | 3 | 4 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 5 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 6 | 3 | 4 | 4 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 5 | 4 | 2 | 3 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Färilan piiri
- Hamran piiri (Taalainmaa)
- Järvsön piiri
- Kårbölen piiri
- Ljusdalin piiri
- Losin piiri
- Ramsjön piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Ljusdal-Ramsjö
- Los-Hamra
- Färila-Kårböle
- Järvsö
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Färila
- Hamra
- Järvsö
- Kårböle
- Ljusdal
- Los
- Ramsjö
Kirkot
Färilan kirkko
Fågelsjön kappeli
Hamran kirkko
Järvsön kirkko
Kårbölen kirkko
Ljusdalin kirkko
Ramsjön kirkko
Ystävyyskunnat
Naapurikunnat
Näköalapaikat
- Kolsvedjaberget – Korkeus 245 metriä merenpinnasta. (pääsy huipulle osittain autolla, loppumatka jalan)
- Öjeberget - Korkeus 369 metriä merenpinnasta. Järvsö. (pääsy autolla, näköalaravintola, hiihtokeskus)
- Järvsö Klack - Korkeus 390 metriä merenpinnasta. Järvsö. (tunnettu maamerkki, huipulle pääsy jalan)
- Gluggberget - Korkeus 516 metriä merenpinnasta. Järvsö/Harsa. (huipulle pääsy autolla)
- Mörkberget - Korkeus 291 metriä merenpinnasta. Järvsö. (jalan, näköala Ljusnan-joelle)
- Vallåsen - Korkeus 367 metriä merenpinnasta. Färila. (pääsy autolla, kotamainen näkötorni)
- Sundshockeln - Korkeus 312 metriä merenpinnasta.
- Tväringsberget - Korkeus 463 metriä merenpinnasta.
- Våsberget - Korkeus 581 metriä merenpinnasta.
- Tjärnberget - Korkeus 287 metriä merenpinnasta.
Urheilu
Ljusdalissa järjestetään vuosittain jääpallon maailmancup-turnaus, ensimmäisen kerran vuonna 1974. Ljusdalin jääpallojoukkue on Ljusdals BK.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ljusdalin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
