Liukuportaat

kuljetin, jossa kuljetinketjuun kiinnitetyt askelmat muodostavat mekaaniset, sähkömoottorin avulla liikkuvat portaat

Liukuportaat tai rullaportaat on kuljetin, jossa kuljetinketjuun kiinnitetyt askelmat muodostavat mekaaniset, sähkömoottorin avulla liikkuvat portaat. Liukuportaat voivat olla nousevat tai laskevat. Liukuportaita käytetään esimerkiksi kauppakeskuksissa, korkeissa tavarataloissa, metroasemilla ja lentoasemilla. Joskus liukuportaiden tilalla käytetään kaltevia liukukäytäviä. Tämä on yleistä etenkin kauppakeskuksissa, joissa kuljetaan yleisesti ostoskärryjen kanssa.

Hakaniemen metroaseman liukuportaat vuonna 1982.

Liukuportailla on huomattavasti hissejä tehokkaampi kapasiteetti kuljettaa suuria ihmismääriä, ja ne vievät suunnilleen saman verran tilaa kuin tavalliset portaat. Liukuportaisiin pääsyä ei myöskään tarvitse odottaa, paitsi hyvin suurissa ruuhkissa. Toimimattomat liukuportaat voivat toimia tavallisina portaina, kun taas monilla muilla laitteilla ei ole toimimattomana lainkaan käyttöä.

Liukuportaiden suunnittelu

Liukuportaiden suunnittelussa noudatetaan tiettyjä periaatteita. Portaiden nopeus on yleensä noin 0,5 metriä sekunnissa, minkä on havaittu sopivan hyvin kaikille käyttäjäryhmille lapsista aikuisiin. Portaiden jyrkkyys puolestaan on 27 tai 30 astetta. Julkisiin tiloihin jyrkempiä portaita rakennetaan vain poikkeustapauksissa.

Euroopan unionin jäsenmaissa noudatetaan samoja liukuporrasnormeja. Esimerkiksi liukuportaiden vähimmäisleveys on 80 senttimetriä.

Liukuportaiden kaiteen käsijohde

Liukuportaiden kaiteeseen kuuluva kumi- tai muovipäällysteinen vyö saattaa liikkua hieman nopeammin kuin askelmat. Käsijohteen on kuljettava joko samalla nopeudella tai hieman (korkeintaan noin kaksi prosenttia) nopeammin kuin askelman. Jos käsijohde kulkisi hitaammin, riski kaatua olisi huomattavan suuri. [1]

Historiaa

Yhdysvaltalainen Nathan Ames patentoi ensimmäistä kertaa liukuportaiden kaltaisen laitteen vuonna 1859, mutta vastaavanlaista laitetta ei koskaan rakennettu. Mallissa ehdotettiin portaiden liikkuvan manuaalisen tai hydraulisen voiman avulla.[2] Jesse W. Reno patentoi toisenlaisen liukuporrasmallin vuonna 1892[3] ja asensi maailman ensimmäiset liukuportaat huvilaitteeksi Coney Islandin huvipuistoon New Yorkiin vuonna 1896.[4] Kaksi vuotta myöhemmin asennettiin liukuportaat myös Lontoon Harrods-tavarataloon.[5] 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla jo useat eri valmistajat tuottivat liukuportaita.

Liukuportaat Suomessa

Suomessa ja yleensä muissakin oikeanpuoleisen liikenteen maissa on tapana seisoa portaiden oikealla puolella ja kävellä vasenta puolta pitkin. Liukuportaissa ei saa kulkea paljain jaloin. Turvallisuussyistä pienen lapsen tulee olla vasemmalla puolella, ja häntä tulee pitää kädestä.

Suomen pisimmät liukuportaat löytyvät Finnoon metroasemalta ja pituutta niillä on 78 metriä. Aiemmin pituusennätystä pitivät hallussaan Koivusaaren metroaseman liukuportaat. Ne ovat 76,2 metriä pitkät, ja niiden nostokorkeus on 33,5 metriä.[6] Kolmanneksi pisimmät liukuportaat sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman rautatieasemalla. Terminaalien puoleisen päädyn liukuportaat ovat 72 metriä pitkät, ja niiden nostokorkeus on 31,5 metriä.[7][8] Neljänneksi pisimmät liukuportaat sijaitsevat Kampin metroasemalla Helsingissä. Kaksista liukuportaista vanhemmat ovat 65 metriä pitkät, ja niissä on 334 askelta. Ne olivat vuosina 1983–2016 Suomen pisimmät liukuportaat. Ensimmäisenä liukuportaat otettiin käyttöön Suomessa Turun Affärscentrumissa vuonna 1926,[9] toisena Helsingin keskustan Stockmann-tavaratalossa vuonna 1931.[6]

Rullaporrasgalleria

Lähteet

Aiheesta muualla