Liettuan poliittinen järjestelmä
Liettuan poliittinen järjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen edustuksellinen demokratia. Valtiomuodoltaan Liettua on tasavalta. Pääministeri on hallituksen päämies ja käytössä on monipuoluejärjestelmä. Valtionpäämiehenä toimii presidentti.[1]
Toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Lainsäädäntövalta on hallituksella ja yksikamarisella Seimasilla (Liettuan parlamentilla). Oikeudellinen valta on presidentin nimittämillä tuomareilla. Oikeuslaitos, joka muodostuu perustuslakituomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, on riippumaton toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta. 25. lokakuuta 1992 hyväksytty perustuslaki vahvisti edellä mainitut valtaoikeudet. Koska Liettuassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, hallitusta ei johda yksittäinen puolue vaan lukuisat eri puolueet (koalitiohallitus).[2]
Historia
Itsenäistyttyään Neuvostoliitosta 11. maaliskuuta 1990, Liettua piti kiinni toista maailmansotaa edeltävistä demokraattisista perinteistään. Sotien aiheuttamat kokemukset johtivat erilaisiin poliitikkojen ehdotuksiin, jotka vaihtelivat vahvasta parlamentarismista vallan kolmijako-oppiin. Kompromissina annettiin ehdotus semipresidentialistisesta valtiosta.[3]25. lokakuuta 1992 pidetyssä kansanäänestyksessä, joka oli ensimmäinen äänestys itsenäistymisen jälkeen, 56,75 % äänestäjistä kannatti uuden perustuslain hyväksymistä.[4]
Liettua liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi 29. maaliskuuta 2004 ja Euroopan unionin jäseneksi 1. toukokuuta 2004.[5]
Hallinto
Liettuan hallinto jakautuu kolmeen osaan: toimeenpanovaltaan, lainsäädäntövaltaan ja oikeuslaitokseen. Jokainen osa on erillinen toisistaan.[2]
Toimeenpanovalta
Toimeenpanovalta on presidentillä, pääministerillä ja presidentin johtamalla ministerineuvostolla.[2]
Presidentti
- Pääartikkeli: Liettuan presidentti
Liettuan presidentti on valtionpäämies, joka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi enintään kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti valitsee (Seimasin luvalla) pääministerin, nimittää ministerit ja puolustusvoimien komentajan, päättää ulkopolitiikasta ja vahvistaa sotilaalliset ja diplomaattiset nimitykset. Lisäksi presidentti valvoo Seimasin vallankäyttöä ja hänellä on veto-oikeus sekä normaalin lainsäädännön että perustuslakien osalta. Normaalissa tilanteessa lakia ei aseteta voimaan ilman presidentin allekirjoitusta. Lisäksi hän nimittää diplomaatit ilman parlamentin suostumusta.[2]
Liettuan presidentiksi valittiin toukokuun 2019 presidentinvaaleissa puolueisiin sitoutumaton ekonomisti Gitanas Nauseda.[6]
Pääministeri
- Pääartikkeli: Liettuan pääministeri
Pääministeri on hallituksen päämies, jonka valitsee presidentti ja hyväksyy parlamentti. Pääministerillä on 15 päivää aikaa valita ministerit presidentin nimitettäväksi. Pääministeri on vastuussa sisäpolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta. Lisäksi pääministeri käsittelee ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyviä ongelmia, ja tarvittaessa julistaa hätätilan.[7]
Liettuan pääministerinä on ollut vuoden 2016 vaalien jälkeen Talonpoikien ja vihreiden liittoa edustava Saulius Skvernelis, jonka hallituksessa oli alkuun sosiaalidemokraatit sekä Talonpoikien ja vihreiden liitto. Myöhemmin laajennettuun enemmistöhallitukseen tulivat mukaan myös oikeistolainen Laki ja oikeus, puolalaisten keskustaoikeistolainen puolue sekä kristillisdemokraatit.[8]
Hallitus
- Pääartikkeli: Liettuan hallitus
Hallitus, jota Liettuassa kutsutaan myös ministerineuvostoksi, on pääministerin johtama toimeenpanovallasta vastaava toimielin. Hallitukseen kuuluu pääministerin lisäksi 13 ministeriä, jotka edustavat 13 eri ministeriötä. Presidentti nimittää ministerit. Kukin ministeri vastaa omasta ministeriöstään ja on velvollinen antamaan raportteja oman ministeriönsä toiminnasta tarvittaessa.[2]
Nykyiset viranhaltijat
| Virka | Kuva | Nimi | Puolue | Astunut virkaan |
|---|---|---|---|---|
| Presidentti |  | Gitanas Nausėda | Sitoutumaton | 12. heinäkuuta 2019 |
| Pääministeri |  | Saulius Skvernelis | LVŽS | 13. joulukuuta 2016 |
Lainsäädäntö
- Pääartikkeli: Seimas
Parlamentti Seimas koostuu 141 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden toimikaudeksi parlamenttivaaleissa. Vaalit pidetään neljän vuoden välein lokakuun toisena sunnuntaina. Puolet edustajista valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalilla ja loput puolet suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavasta vaalipiiristä.[9] Valituksi tullakseen pitää yhden edustajan vaalipiireissä saada yli puolet annetuista äänistä. Uusintakierros järjestetään niissä vaalipiireissä, joissa kukaan ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmistöä.[10]
Puolueet
- Pääartikkeli: Luettelo Liettuan puolueista
Nykyiset Seimasissa olevat puolueet
Liettuan parlamenttivaaleissa lokakuussa 2016 keskustalainen maalaisten ja vihreiden liitto LPGU saavutti yllätysvoiton parlamenttivaalien toisella kierroksella. Liittoumasta tuli Liettuan suurin puolue. LPGU sai 56 paikkaa maan 141-paikkaisessa parlamentissa. Liittouma nousi lähes tyhjästä valtapuolueeksi. LPGU:lla oli edellisessä parlamentissa vain yksi edustaja. Konservatiivinen Kotimaan liitto eli kristillisdemokraatit saavat tulevaan parlamenttiin 30 edustajaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiusin johtama maata hallinnut sosiaalidemokraatit kärsi tappion. Puolue sai vain 17 paikkaa.[11]
| Nimi | Lyhenne | Aate | Kansanedustajia[12] |
|---|---|---|---|
| Kotimaan liitto - Liettuan kristillisdemokraatit | TS-LKD | konservatismi, kristillisdemokratia, nationalismi | 45 |
| Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue | LSDP | sosiaalidemokratia | 25 |
| Kansallinen ylösnousemuksen puolue | keskusta-oikeisto | 16 | |
| Järjestys ja oikeus | LDP | kansalliskonservatismi, konservatismi, euroskeptisismi, oikeistopopulismi | 15 |
| Liettuan tasavallan liberaalien liike | liberalismi | 11 | |
| Työväenpuolue ja Nuoriso (koalitio) | DP | poliittinen keskusta, populismi | 10 |
| Liberaali ja keskustalainen liitto | liberalismi | 8 | |
| Liettuan puolalaisten vaalitoiminta | AWPL | puolalaisten edunvalvonta, kristillisdemokratia, konservatismi | 3 |
| Liettuan talonpoikien kansallinen liitto | LVLS | maanviljelijöiden edunvalvonta, poliittinen keskusta | 3 |
| Uusi liitto (sosiaaliliberaalit) | NS | sosiaaliliberalismi | 1 |
Tuomiovalta
- Pääartikkeli: Liettuan perustuslakituomioistuin
Seimas nimittää yhdeksän vuoden välein Liettuan perustuslakituomioistuimen (Lietuvos Respublikos Konstitucinis Teismas) tuomarit. Tuomariehdokkaat nimittää presidentti (kolme tuomaria), Seimasin puhemies (kolme tuomaria) ja korkeimman oikeuden puhemies (kolme tuomaria).[13]
Hallinnollinen jako
- Pääartikkeli: Liettuan läänit
Liettua jakautuu kymmeneen lääniin (apskritis), jotka on nimetty niiden hallinnollisten keskusten mukaan. Läänit jakautuvat kuntiin, kunnallispiireihin ja kahdeksaan kaupunkikuntaan.[14]
Kansainväliset jäsenyydet
Lähteet
Aiheesta muualla
- Parlamentti Seimasin virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (liettuaksi) (englanniksi)