Lentorata
Lentorata on suunnitteilla oleva kaksiraiteinen sähköistetty kaukoliikennerata, joka yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman valtakunnalliseen kaukojunaverkostoon. Rata kulkisi Pasilasta lentoaseman kautta pohjoiseen Keravan Kytömaalle, suurelta osin tunnelissa.[2][3][4] Rataosan pituus olisi 30 kilometriä.[1] Keravalla rata liittyisi päärataan ja Lahden oikorataan sekä myöhemmin mahdollisesti myös itärataan.
| Lentorata | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Reitti | Pasila–Lentoasema–Kytömaa |
| Avattu | aikaisintaan 2030-luvulla |
| Rakennuskustannus | 2,7 miljardia euroa (arvio)[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30 km |
| Raiteiden lkm | 2 |
| Sähköistys | kyllä |
Radalle on suunniteltu siirrettävän kaukojunaliikenne Tampereen ja Lahden suuntiin sekä muutama taajamajuna.[1] Lentorata olisi ratkaisu pääradan välityskyvyn lisäämiseen; toisena vaihtoehtona pidetään kahta lisäraidetta Pasilan ja Keravan välille.[1]
Radan on arvioitu lyhentävän matka-aikoja Helsingistä ja Keravan pohjoispuolisilta alueilta lentoasemalle noin 15–20 minuutilla. Matka-aika pohjoisen suunnasta Helsinkiin säilyisi kuitenkin samana.[5] Lentorata poistaisi matkasta junavaihdon, sillä nykyisin pohjoisen suunnasta lentokentälle saapuvien matkustajien täytyy vaihtaa Kehäradan lähijunaan Tikkurilassa. Lentoradalle rakennettaisiin uusi asema Kehärataan kuuluvan Lentoaseman rautatieaseman yhteyteen.[1]
Kustannukset ja toteutus
Liikennevirasto arvioi hankkeen kustannustasoksi miljardi euroa vuonna 2010, mikä tekisi hankkeesta yhteiskuntataloudellisesti kannattavan.[4] Päivitetty kustannusarvio on kuitenkin 2,7 miljardia euroa.[1]
Lokakuussa 2018 lentoradan vaikutuksia lähdettiin tarkastelemaan uudestaan, mutta radasta ei kuitenkaan ole tehty jatkosuunnittelu- tai rakentamissuunnitelmia.[1][6] Liikennettä radalla olisi aikaisintaan 2030-luvun alussa.[7]
Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhdetta kuvaava h/k-luku on 0,30, eli hankkeen suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan kustannuksia, joten se on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton. Radan rakentamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika on 290 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutus on negatiivinen.[8]