Lentopallon Mestaruusliiga
Lentopallon Mestaruusliiga (engl. Finnish Volleyball Champions League) on lentopallon korkein sarjataso Suomessa. Mestaruusliigan toimintaa johtaa Suomen Lentopalloliitto. Kaudella 2023–2024 Mestaruusliigassa pelaa miehissä kymmenen joukkuetta ja naisissa myös kymmenen joukkuetta.
| Lentopallon Mestaruusliiga | |
|---|---|
Meneillään oleva kausi Lentopallon Mestaruusliigakausi 2023–2024 | |
 Lentopallon Mestaruusliigan logo | |
| Laji | Lentopallo |
| Maa(t) |  Suomi |
| Perustettu | 1957 |
| Edeltäjä | Lentopallon SM-liiga |
| Joukkueita | Miehet: 10 Naiset: 10 |
| Hallitseva mestari | VaLePa (miehet) Pölkky Kuusamo (naiset) |
| Eniten mestaruuksia | Hämeenlinna (naiset) KuPS-Volley (miehet) (10 / 8) |
| Alempi taso | Lentopallon miesten 1-sarja Lentopallon naisten 1-sarja |
| TV | Ruutu+ |
| Sivusto | www.mestaruusliiga.fi |
Sarjan nimi oli aiemmin Lentopallon SM-liiga, mutta se vaihtoi nimeään kauden 2010–2011 alussa.[1]
Sarjajärjestelmäkuvaus
Miesten Mestaruusliiga 2023–2024
Miesten liigassa pelataan kymmenen joukkueen kolminkertainen runkosarja (27 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (3–5 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (3–5 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2–3 ottelua) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).
Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.
Runkosarjan 9. ja 10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan. Tämän otteluparin voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.
Naisten Mestaruusliiga 2023–2024
Naisten liigassa pelataan kymmenen joukkueen kolminkertainen runkosarja (27 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (3–5 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (3–5 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2–3 ottelua) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).
Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.
Runkosarjan 9. ja 10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan. Tämän otteluparin voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.
Televisiointi
Lentopallon Mestaruusliigan otteluita lähettää kaudella 2023–2024 Ruutu+, josta on nähtävissä on monikameratuotantona suurin osa otteluista ja loput ns. fanikameralähetyksinä. Myös JIM-kanavalta sekä ISTV:ssä on nähtävissä muutamia otteluita.
Joukkueet 2023–2024
Miesten Mestaruusliigan joukkueet
| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|
| Hurrikaani-Loimaa | Loimaa | Loimaan liikuntahalli | 2007 | Olli Kuoksa |
| Kyyjärven Kyky-Betset | Kyyjärvi | Kyyjärven liikuntahalli | 1990 | Guntis Atars |
| Savo Volley | Lukuisia kotipaikkoja | Lukuisia kotihalleja | 2018 | Timo Tolvanen |
| Kokkolan Tiikerit | Kokkola | Hollihaan liikuntahalli | 1974 | Mikko Keskisipilä |
| Raision Loimu | Raisio | Kerttulan liikuntahalli | 1958 | Kari Raatikainen |
| Vantaa Ducks | Vantaa | Lumohalli | 1934 | Juho Rajala |
| VaLePa Sastamala Tampere | Sastamala | Vexve Areena | 1978 | Janne Kangaskokko |
| Akaa-Volley | Akaa | Toijalan monitoimihalli | 2010 | Olli Kunnari |
| Karelian Hurmos | Joensuu | Joensuun Urheilutalo | 2017 | Daryl Tay |
| TUTO Volley | Turku | Kupittaan palloiluhalli | 1929 | Jani Niskakangas |
Naisten Mestaruusliigan joukkueet
| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|
| Hämeenlinnan Lentopallokerho | Hämeenlinna | Loimua Areena | 1929 | Giovanni Torchio |
| LiigaPloki | Pihtipudas | Pihtipudas-sali | 1995 | Hakan Can Turan |
| LP Kangasala | Kangasala | Pitkäjärven liikuntahalli | 1994 | Arttu Keränen |
| LP-Vampula | Huittinen | Tahto Areena | 1946 | Stefan Paunovic |
| LP Viesti Salo | Salo | Salohalli | 2008 | Tomi Lemminkäinen |
| Oriveden Ponnistus | Orivesi | Oriveden liikuntahalli | 1908 | Fabio Menta |
| JymyVolley | Seinäjoki | Nurmohalli | 1925 | Patrik Ojaniemi |
| Pölkky Kuusamo[2] | Kuusamo | Kuusamon liikuntahalli | 1966 | Sotiris Gkotsis |
| Arctic Volley | Rovaniemi | Lapin liikuntaopisto | 1991 | Jukka Lehtonen |
| Puijo Wolley | Kuopio | Pohjantien koulu | 1997 | Pekka Seppänen |
Miesten Suomen mestarit
Liittojen välinen yhteistoiminta käynnistyi 1957, ja mestaruuskilpailuista vastasi aluksi Suomen Lentopallokomitea, jossa oli edustus Työväen Urheiluliitosta ja Suomen Kori- ja Lentopalloliitosta. Suomen Lentopalloliitto perustettiin lopulta vuonna 1959 ja SVUL:n lentopallo irtisanoutui Lentopallokomiteasta kauden 1963 jälkeen, jonka jälkeen mestaruussarja jäi Lentopalloliiton vastuulle.[3] Kaudella 1963–1964 TUL:n joukkueet vetäytyivät yhteisestä sarjasta ja pelasivat Lentopallokomitean SM-sarjassa, joka käytännössä oli TUL:n mestaruussarja.[4] Kauden 1964–1965 jälkeen TUL:n parhaat joukkueet liittyivät jälleen yhteiseen mestaruussarjaan.
- Pääartikkeli: Luettelo lentopallon SM-mitalisteista
Naisten Suomen mestarit
|
|
|