Lenalidomidi
 | |
 | |
Lenalidomidi | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 3-(7-amino-3-okso-1H-isoindol-2-yyli)piperidiini-2,6-dioni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | L04 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C13H13N3O3 |
| Moolimassa | 259,264 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 30 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 3 tuntia[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | ? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | oraalinen |
Lenalidomidi (C13H13N3O3) on isoindolijohdannaisiin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä myelooman hoitoon. Lenalidomidi kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ominaisuudet ja käyttö
Lenalidomidi on immuunivastetta muuntava lääkeaine. Se estää tuumorinekroositekijä alfan, interleukiinien ja sytokiinien eritystä ja lisää T-solujen tuotantoa. Kasvaimessa se estää verisuonten muodostumista ja laukaisee apoptoosin. Lenalidomidia voidaan käyttää yhdessä deksametasonin ja iksatsomibin sekä eräiden muiden lääkeaineiden kanssa multippelin myelooman hoitoon.[1][3][4][5]
Haittavaikutukset
Lenalidomidi voi aiheuttaa ihottumaa, huonovointisuutta, väsymystä, ripulia ja luuydinsuppressiota. Yhdessä steroidien kanssa annettuna verisuonitukosten riski kohoaa. Lenalidomidi voi aiheuttaa sikiölle vaurioita.[1][4][5]