Leitha

Leitha saa alkunsa Ala-Itävallassa Lanzenkirchenin kaupungin luona, missä pohjoisilta Kalkki-Alpeilta virtaavat purot ja pikkujoet, tärkeimpinä Schwarza ja Pitten, yhtyvät. Se on osan matkaa Ala-Itävallan ja Burgenlandin rajajokena. Joenvarren kaupungeista tärkeimpiä ovat Wiener Neustadt, Bruck an der Leitha ja Mosonmagyaróvár.

Suuri osa Leithan vedestä ohjataan Wiener Neustadtin kanavaan, Wienin juomavedenottamoihin ja lukuisiin pienempiin kastelukanaviin ja vesivoimaloihin. Tämän takia pitkät osuudet Leithan uomasta ovat kuivia tai lähes kuivia, paitsi milloin virtaama yläjuoksulla on poikkeuksellisen suuri.

Ensimmäinen maininta Leithasta on Lithahan nimellä Itä-Frankian hallitsijan Ludvig Saksalaisen vuonna 833 antamassa lainhuudossa.^[2] Muinaisyläsaksalainen nimi lît tarkoittaa luultavasti "mutaa".

Unkarilaisten valloitettua Karpaattien altaan 800-luvun lopulla, he jatkoivat hyökkäilyä frankkien maille, kunnes Otto Suuri kukisti heidät Lechfeldin taistelussa. Leithasta tuli Itävallan markin ja unkarilaisten asuttaman Pannonian rajajoki, ja se jäi lähes tuhanneksi vuodeksi Unkarin ja Itävallan rajaksi. Itävalta-Unkarin kompromississa 1867, joka korvasi Habsburgien keisarikunnan Itävalta-Unkarilla, valtakunta jaettiin epävirallisesti Cisleithaniaan ("Leithan tämänpuoliset maat") ja Transleithaniaan ("Leithan takaiset maat"). Leitha ei kuitenkaan muodostanut koko rajaa Itävallan ja Unkarin välillä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trianonin rauha v. 1920 määräsi Lajtabánságin (Leithan baanaati) alueen Itävallalle, jolloin siitä muodostettiin Burgenlandin osavaltio, ja joesta tuli Itävallan sisäinen osavaltioraja.^[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leitha Wikimedia Commonsissa