Lehtisammalet
Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.[2] Ne ovat yleensä pienehköjä 2–10 cm korkeita vihreänsävyisiä kasveja, jotka peittävät maanpintaa mättäinä tai laajoina mattoina. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammallajia[2]. Niihin kuuluvat useimmat yleisesti tunnetut sammalet, esimerkiksi karhunsammalet (Polytrichum) ja rahkasammalet (Sphagnum).
Lehtisammalet | |
---|---|
![]() | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta Schimp.[1] |
Katso myös | |
Lehtisammalen rakenteeseen kuuluu varsi sekä yleensä suonelliset lehdet. Itiöpesäkettä, jossa on pois putoava kansi, peittää aluksi huntu.
Lehtisammalet jaetaan neljään luokkaan:[3]
- rahkasammalten luokka Sphagnopsida
- karstasammalten luokka Andreaeopsida
- karhunsammalten luokka Polytrichopsida
- aitosammalten luokka Bryopsida
Lehtisammalet voidaan jakaa myös viiteen alakaareen:[4]
- Takakiophytina
- Tähän alakaareen kuuluu vain yksi suku Takakia, johon kuuluu kaksi lajia Takakia ceratophylla ja Takakia lepidozioides, jotka eivät esiinny Suomessa.
- Sphagnophytina
- Sphagnopsida - rahkasammalet
- Andreaeophytina
- Andreaeopsida - karstasammalet
- Andreaeobryophytina
- Andreaeobryopsida
- Bryophytina
- Oedipodiopsida - kiirunansammalet
- Vain yksi laji kiirunansammal (Oedipodium griffithianum)
- Polytrichopsida - karhunsammalet
- Tetraphidopsida - lahosammalet
- Bryopsida - aitosammalet
- Oedipodiopsida - kiirunansammalet
Suomalainen Viktor Ferdinand Brotherus (1849–1929) oli aikanaan maailman huomattavin lehtisammalten tutkija, joka muun muassa keräsi maailman suurimman yksityisen sammalkokoelman, 120 000 näytettä ympäri maailmaa ja määritti tieteelle uusia lajeja 1 800. Nykyisin kokoelmat ovat Helsingin yliopiston Kasvimuseossa. Hänen kirjoittamansa lehtisammalien systematiikkaa käsittelevä teos (1909) on ollut pitkään käyttökelpoinen ja ainoa koko maailman lehtisammalia koskeva määritysopas maailmassa.