Le Figaro

ranskalainen sanomalehti

Le Figaro on ranskalainen Pariisissa päivittäin ilmestyvä konservatiivinen sanomalehti.[1]

Le Figaro
Le Figaron ensimmäisen numeron etusivu (15. tammikuuta 1826).
Le Figaron ensimmäisen numeron etusivu (15. tammikuuta 1826).
Lehtityyppipäivälehti
JulkaisijaDassault Group
ISSNISSN 0182-5852
Levikki358 000
Perustettu1826
PäätoimittajaRobert Mergui
Sitoutuneisuuskeskusta-oikeistolainen
KotikuntaPariisi
KotimaaRanska
Sivukokoberliner
Ilmestymistiheyspäivittäin
Kieliranska
Aiheesta muualla
OCLC
Kotisivu

Lehti perustettiin 1826 satiirisena viikkolehtenä ja nimettiin Pierre Beaumarchais’n näytelmän Figaron häät mukaan.[2] Myös lehden motto Sans la liberté de blâmer, il n’est point d’éloge flatteur – ”Ilman vapautta arvostella ei ole aitoa ylistystäkään” – on peräisin Figaron häistä.[3] Keskusta-oikeistolainen lehti on yleisesti tukenut UMP-puoluetta ja sen edeltäjiä.[4]

Historia

Le Figaron ensimmäinen numero ilmestyi 15. tammikuuta 1826.[3] Lehti oli Ranskan suurin, ja siihen kirjoittivat muun muassa Émile Zola, Alphonse Karr ja Jules Claretie. Entisen pääministeri Joseph Caillaux’n vaimo Henriette Caillaux murhasi Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten 16. maaliskuuta 1914 tämän julkaistua kirjeen, joka kyseenalaisti pääministerin rehellisyyden.lähde?

Toiseen maailmansotaan mennessä Le Figarosta oli tullut Ranskan merkittävin sanomalehti. Sodan jälkeen lehdestä on tullut ylemmän keskiluokan äänitorvi.[5][6]

Vuosina 2004–2018 lehden omisti Serge Dassault. Suuren lentokonevalmistajan Dassault Aviationin omistajan, pormestarin, hallitsevan Union pour un mouvement populaire -puolueen senaattorin ja saman puolueen kansalliskokousedustaja Olivier Dassault’n isän omistusta suuresta kansallisesta sanomalehdestä on pidetty hyvin ristiriitaisena niin lehden sisä- kuin ulkopuolellakin.lähde?

Lehti tuki Nicolas Sarkozyn vaalikampanjaa vuonna 2007.lähde?

Lehden levikki on noin 358 000 kappaletta. Sen päätoimittaja on Robert Mergui.[7]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla