Laki ja oikeus

Laki ja oikeus kannatti Puolan jäsenyyttä Euroopan unionissa, mutta on suhtautunut kriittisesti unionin tiivistämiseen.

Tärkeä osa PiS:n politiikkaa on ollut korruption vastustaminen. Puolueen johdolla on säädetty ankaria korruption vastaisia lakeja. Lisäksi puolue on suhtautunut voimakkaan kielteisesti sekä sen omissa että hallituskumppanien riveissä ilmenneisiin korruptioepäilyihin. Korruption vastaisen taistelun nimissä Jarosław Kaczyński on ilmoittanut ettei omista pankkitiliä, koska pelkää jonkun yrittävän maksaa sille lahjuksiksi katsottavia rahoja.

PiS on myös ajanut entisten kommunistien ja tiedustelupalvelun ilmiantajien puhdistamista julkisista viroista, yliopistoista sekä tiedotusvälineistä.

Puolueen useimmat johtavat jäsenet ovat olleet mukana Solidaarisuus-liikkeen oikeiston muodostamassa AWS-liittoutumassa (puol. Akcja Wyborcza Solidarność). Puolueen perustamisen taustalla oli Lech Kaczyńskin suosio AWS:n hallituksen oikeusministerinä vuosina 2000–2001 sekä AWS:n jakautuminen liberaaliin ja konservatiiviseen siipeen.

Laki ja oikeus osallistui ensimmäisen kerran Puolan parlamentin Sejmin vaaleihin vuonna 2001. Puolue sai 9,5 % äänistä ja 44 kaikkiaan 460 paikasta. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa puolueen kannatus oli 12,7 %.

Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa Laki ja oikeus nousi vastoin ennusteita Sejmin suurimmaksi puolueeksi ja sai 27 % äänistä ja 155 Sejmin 460 paikasta. Parlametin ylähuoneessa, senaatissa, Laki ja oikeus sai 49 kaikkiaan 100 paikasta. Vaalien jälkeen puolue muodosti vähemmistöhallituksen yhdessä oikeistopopulististen Samoobrona- (Itsepuolustus) ja LPR-puolueiden (Puolan perheiden liiga) kanssa. Hallituksen pääministerinä aloitti Laki ja oikeus -puolueen Kazimierz Marcinkiewicz.

Lokakuussa 2005 PiS:n Lech Kaczyński voitti presidentinvaalien toisen kierroksen saaden 54 % äänistä. Jaroslaw Kaczyński oli etukäteen ilmoittanut, ettei halua pääministeriksi jos hänen kaksoisveljensä valitaan presidentiksi. Tammikuussa 2006 Marcinkiewicz ajautui erimielisyyksiin uuden presidentin kanssa ja uudeksi pääministeriksi nimitettiin Jarosław Kaczyński.

Oikeistohallitus ei pysynyt pystyssä ja jo lokakuussa 2007 päädyttiin pienempien hallituskumppanien korruptioepäilyjen vuoksi ennenaikaisiin vaaleihin. Niissä PiS jäi toiseksi Kansalaisfoorumille.

Vuonna 2015 puolue voitti enemmistön Puolan parlamenttivaaleissa. Uudeksi pääministeriksi nousi vuonna 2015 Beata Szydło^[5] ja vuonna 2017 Mateusz Morawiecki. Todellisena puolueen vallankäyttäjänä pidetään kuitenkin Jarosław Kaczyńskia.^[6] Lakia ja oikeutta on arvosteltu oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden vaarantamisesta sekä pakolaisvastaisuudesta.^[7]

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa hieman alle 44 % äänesti "Laki ja oikeus"-puoluetta. Näin puolue sai eduskunnan alempaan kamariin sejmiin enemmistön, mutta oppositio sai enemmistön senaattiin, 51/100^[8]. Yksi puolueen vaaliteemoista oli seksuaalivähemmistöjen eli "LGBT-ideologian" vastustus. Oppositio pysyi yhä hajanaisena.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laki ja oikeus.

• Laki ja oikeus -puolue (puolaksi)