Laholmin kunta

kunta Hallandin läänissä, Ruotsissa

Laholmin kunta (ruots. Laholms kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Laholm.[3]

Laholmin kunta
vaakuna
vaakuna
ValtioRuotsi Ruotsi
LääniHallandin lääni
MaakuntaHalland
KeskustaajamaLaholm
Kuntakoodi1381
Pinta-ala  ([1])
 – Maa882,80 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])26 319
 – Väestötiheys29,8 as./km²









Laholmin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Laholminlahden (ruots. Laholmsbukten) maisemaa.

Kunnan maapinta-ala on 882,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 319 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta sijaitsee Lagan-joen varrella Laholminlahden rannalla. Kunnan suurin työnantaja on DIAB.

Kunnassa sijaitseva Knäred on tunnettu Knäredin sopimuksen solmimispaikkana. Mellbystrandin kaksitoista kilometriä pitkä hiekkaranta on Ruotsin pisin, ja tämän vuoksi Mellbystrand on merkittävä matkailukohde.

Vuonna 2007 kunnassa oli 227,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Laholmin kunnan alueella oli 11 hallintoyksikköä (Laholmin kaupunki ja 10 pitäjää). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Veinge (Tjärby ja Veinge)
  • Ränneslöv (Ränneslöv ja Ysby)
  • Karup (Hasslöv, Skummeslöv ja Östra Karup)

Muihin alueen kuntiin (Hishult, Knäred ja Våxtorp) ja Laholmin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 Laholmin maalaiskunta ja Våxtorp sekä Hasslöv ja Skummeslöv jaetusta Karupin maalaiskunnasta liitettiin yhteen Laholmin kaupungin kanssa. Samalla Laholmin kaupungista tuli Laholmin kunta, koska Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Nykyiset rajansa Laholmin kunta sai vuonna 1974, jolloin Hishult, Knäred, Ränneslöv ja Veinge liitettiin siihen.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Laholmin kaupungin vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Laholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
VuosiAsukkaita
1950
  
20 083
1955
  
19 920
1960
  
19 436
1965
  
19 146
1970
  
18 683
1975
  
19 830
1980
  
21 059
1985
  
21 462
1990
  
22 661
1995
  
23 120
2000
  
22 747
2005
  
23 037
2010
  
23 390
2015
  
24 195
2020
  
25 967
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

TaustaTarkempi jaotteluHenkilöä
(31.12.2015)[7]
%
UlkomaalaistaustaisetUlkomailla syntyneet2 98612,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla6242,6
RuotsalaistaustaisetRuotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla1 3525,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa19 23379,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 138 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 126 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 141 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
 alkutuotanto8,06,1
 jalostus30,829,0
 palvelut58,762,9
 tuntematon2,52,0
 Työpaikkoja ja työllisiä8 44511 061
 työpaikkaomavaraisuus76,3

Taajamat

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 038 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Laholm6 150
2Mellbystrand1 619
3Veinge1 190
4Knäred1 088
5Våxtorp970
6Lilla Tjärby914
7Vallberga657
8Genevad565
9Skummeslövsstrand491
10Skottorp475
11Ränneslöv413
12Hishult332
13Ysby260
14Hasslöv228

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Ala
  • Allarp
  • Edenberga
  • Kärr
  • Mellbystrand (osa)
  • Norra Mellbystrand
  • Sandvad
  • Skogaby
  • Skummelövsstrand (osa)
  • Smedjeån
  • Tjärby + Daggarp
  • Veinge by
  • Ålstorp
  • Öringe

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

  • Kornhult
  • Mästocka

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Laholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
197319761979198219851988199119941998200220062010201420182022
 Maltillinen kokoomus66910129109108101397{{{m2022}}}
 Keskustapuolue262520191515131311139777{{{c2022}}}
 Liberaalit34524432243212{{{fp2022}}}
 Kristillisdemokraatit00011132442122{{{kd2022}}}
 Ympäristöpuolue vihreät00011323221231{{{mp2022}}}
 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue14131415141512151313109108{{{s2022}}}
 Vasemmistopuolue01112222322111{{{v2022}}}
 Ruotsidemokraatit00000000001357{{{sd2022}}}
 Muut00000043433336{{{övr2022}}}
 Yhteensä[20]4949494949494949494941414141Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Laholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Hasslövin piiri
  • Hishultin piiri
  • Knäredin piiri
  • Laholmin piiri
  • Ränneslövin piiri
  • Skummeslövin piiri
  • Veinge-Tjärbyn piiri
  • Våxtorpin piiri
  • Ysbyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Laholm
  • Hasslöv-Våxtorp
  • Skummeslöv
  • Hishult
  • Ränneslöv-Ysby
  • Knäred
  • Veinge-Tjärby

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hasslöv
  • Hishult
  • Knäred
  • Laholm (Laholms stadsförsamling)
  • Laholms landsförsamling*
  • Ränneslöv
  • Skummeslöv
  • Tjärby
  • Veinge
  • Våxtorp
  • Ysby

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Laholms kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.