Lyypekki

kaupunki Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Saksassa
(Ohjattu sivulta Lübeck)
Hakusana ”Lübeck” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Lybeck

Lyypekki (saks. Lübeck) on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungin asukasluku oli 216 712 vuoden 2016 lopussa[1]. Keskusta sijaitsee Travejoen varrella 15 km Itämerestä. Jokien ja kanavien ympäröimä vanhakaupunki edustaa Saksan keskiaikaista tiiligotiikkaa parhaimmillaan. Huomattavimmat rakennukset ovat täysgoottilaisia.

Lyypekki
(Lübeck)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Lyypekki

Koordinaatit: , 10°41′11″E

ValtioSaksa
OsavaltioSchleswig-Holstein
Perustettu1143
Hallinto
 – PormestariJan Lindenau (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala214,14 km²
Väkiluku (31.12.2016[1])216 712









Historia

Lyypekin juuret ja nimen alkuperä juontuvat Liubice-nimiseen vendiläiseen linnoitukseen. Saksalainen Lyypekin kaupunki perustettiin 1143 ja Oldenburgin piispanistuin siirrettiin sinne vuonna 1163. Fredrik I Barbarossa myönsi kaupungille merkittäviä etuoikeuksia 1181. Tanskalaiset valloittivat kaupungin 1201–1225. Saksan keisari Fredrik II antoi Lyypekille valtakunnankaupungin oikeudet vuonna 1226. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa Saksan kauppakaupunkien hansaliitto. 1300- ja 1400-luvuilla Lyypekistä tuli hansaliiton johtava kaupunki: sen laivastot hallitsivat Itämerta ja sillä oli vaikutusvaltainen asema Pohjoismaissa.

Lyypekin valta-asema heikentyi 1500-luvulla ja kolmikymmenvuotisessa sodassa se menetti lopullisesti poliittisen ja kaupallisen johtoasemansa. Hansapäivät kokoontuivat kaupungissa viimeistä kertaa vuonna 1669. Itämeren kaupan kannalta Lyypekki oli jatkossakin merkittävä keskus.

Lyypekki oli vuosisatojen ajan Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluva, mutta käytännössä miltei itsenäinen kaupunkivaltio, viralliselta nimeltään Freie Hansestadt Lübeck (Lyypekin vapaa hansakaupunki). 1800-luvulla se kuului itsenäisenä valtiona Saksan liittoon, kunnes siitä vuonna 1871 tuli yhdistyneen Saksan osavaltio. Vuonna 1937 se menetti asemansa erillisenä osavaltiona ja liitettiin Schleswig-Holsteinin hallintoalueeseen. Toisen maailmansodan jälkeen se tuli kuulumaan samannimiseen Saksan liittotasavallan osavaltioon. Saksan ollessa vuosina 1949–1990 kahtia jaettuna Lyypekki sijaitsi kuitenkin aivan Saksojen välisen rajan tuntumassa.

Asukasmäärän kehitys

Lyypekki 1600-luvulla. Matthäus Merianin kaiverrus.

Ennen vuotta 1870 asukasmäärät ovat arvioita. Sen jälkeen (¹) tulokset ovat väestönlaskennasta tai virallisista tilastotiedoista tai kaupungin hallinnolta.

VuosiAsukasmäärä
135018 100
1400noin 20 000
150225 444
160022 570
170023 596
180724 631
185126 098
1875 ¹44 799
1890 ¹63 590
1895 ¹69 874
1900 ¹82 098
1910 ¹91 541
1919 ¹113 071
VuosiAsukasmäärä
1925¹120 759
1933¹129 427
1939¹154 818
1950¹238 276
1961¹235 200
1970¹239 339
1975233 100
1980221 500
1985211 000
1987¹210 497
1997215 400
2003214 338
2005211 874

Nähtävyydet ja kulttuuri

Marienkirche.

Lyypekissä on useita nähtävyyksiä, kuten Marienkirche (n. 1260–1350), goottilainen raatihuone (alk. 1200-luvulta) ja goottilaiseksi uudistettu alkujaan romaaninen tuomiokirkko (1173). Lyypekkiä ympäröineistä vanhoista kaupunginporteista ovat jäljellä Burgtor (1515) ja Holstentor (1478).

Lyypekissä on tehty 1700-luvulta lähtien marsipaania ja paikallinen marsipaani (Lübecker Marzipan) on saanut Euroopan unionin suojan.[2]

Vuonna 2016 Universität zu Lübeck valittiin maailman 20 lupaavimman joukkoon konsulttiyritys Firetailin raportissa yliopistoista, jotka voivat nousta maailman eliittiin vuoteen 2030 mennessä. (Suomesta listalle pääsi Lappeenrannan teknillinen yliopisto.)[3]

Teollisuus

Lyypekin satama on Saksan suurin Itämeren satama. Vuonna 2003 sen kautta kulki noin 150 alusta viikossa, kaikkiaan 600 000 matkustajaa ja 25,4 miljoonaa tonnia rahtia.[4] Lyypekin satamaan kuuluvasta Travemünden Skandinavienkai-terminaalista on autolauttayhteys muun muassa Helsinkiin. Lyypekissä on telakoita ja muun muassa metalli-, kone- ja kalasäilyketeollisuutta.

Lähteet

Aiheesta muualla