Länsi-Pasila

Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Se sai alkunsa, kun alueella sijainneen Bölen tilan herra Julius Wilhelm Krönqvist alkoi vuokrata tontteja asuinrakentamiseen vuonna 1895. Suureen kysyntään vaikuttivat Pasilan rautatieaseman läheisyys^[2] sekä pienet vuokrat yleisen asuntopulan aikana.^[3]

Puu-Pasila rakennettiin vuosina 1895–1905. Koska alueella ei ollut asemakaavaa tai rakennusmääräyksiä, tonteille nousi varsin erikokoisia ja -näköisiä taloja.^[3] Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä, ja tiiviissä asuinympäristössä sosiaalinen elämä oli vilkasta ja yhteisöllistä.^[3] Aluksi puutaloalue sijaitsi juuri ja juuri Helsingin kunnallisen rajan ulkopuolella Helsingin maalaiskunnan puolella ja järjestettiin vuonna 1906 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mutta jo vuonna 1912 se liitettiin Helsinkiin.^[4] Alueliitoksen jälkeen Puu-Pasilaan rakennettiin vesijohdot ja viemäriverkosto.^[3]

Vuoden 1940 jälkeen alueen tonttien vuokrasopimuksia jatkettiin yhä lyhyemmissä jaksoissa; Puu-Pasilan tulevaisuus oli jatkuvasti epävarma, ja epävarmuus johti talojen kunnossapidon laiminlyötiin ja ränsistymiseen.^[3] 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä. Myös katuverkosto uusittiin ja mäkistä maastoa tasoitettiin.^[3] Alueella on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus, jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä.

Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1978. Reijo Jallinoja johti projekti­päällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin. Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä. Läpiajoliikennettä pyrittiin rajoittamaan ja pysäköintiä ohjaamaan maan alle.^[3]

Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassa Pasilan poliisitalo ja Otavamedian toimitalo. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion sekä MTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.

Länsi-Pasilan pohjoisosa tunnetaan myös nimellä Ilmala. Nimi johtuu alueella 1910–1967 sijainneesta Ilmatieteen laitoksen Ilmalan observatoriosta. Nykyisin Ilmalassa on muun muassa kaksi Helsingin Veden suurta vesisäiliötä, joista toisen yhteydessä on myös Helsingin Veden pääkonttori. Helsingin virallisessa aluejaossa Ilmala ei muodosta erillistä osa-aluetta.

Vuonna 2020 rakennusliike Skanska osti Ilmalan Pöllölaakson alueen. MTV:n rakennukset puretaan ja tilalle rakenennetaan asuintaloja.^[5] Purkutyöt alkoivat vuonna 2023. Samalla Pöllölaakso nimetään uudelleen Ilmattarenpihaksi.^[6]

Raitioliikenne Pasilan rautatieasemalta Ilmalantorille alkoi lokakuussa 2022.^[7]

• Itä-Pasila

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsi-Pasila Wikimedia Commonsissa