Kuollutmeri

Kuollutmeri
Valtiot	Israel ja Jordania
Koordinaatit	, 35°29′04″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	ei laskujokea
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	−424 m
Pituus	50 km
Leveys	16 km
Rantaviiva	135 km
Pinta-ala	609 km²
Tilavuus	130 km³
Keskisyvyys	118 m
Suurin syvyys	295 m
Valuma-alue	41 650 km2
	Kuollutmeri
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Kuollutmeri (arab. البحر الميت‎, al-Baḥr al-Mayyit tai بحر لوط, Baḥr Lūṭ ’Lootin meri’, hepr. ‏יַם הַמֶּלַח‎, jam ha-melaḥ, ’suolameri’) on Jordanian ja Israelin rajalla syvängössä sijaitseva suolajärvi. Kuollutmeri saa vetensä valtaosin Jordanvirrasta. Sillä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain haihtumalla. Se on maapallon pinnan matalin paikka, noin 424 metriä merenpinnan alapuolella.^[1]

Synty

Mioseenikaudella Arabian laatta törmäsi Euraasian laattaan, mikä aiheutti Kuolleenmeren hautavajoaman syntymisen. Sitä ennen Välimeri oli ulottunut alueelle asti. Syntynyt Kuollutmeri oli tuolloin suurin piirtein nykyisen kokoinen, mutta pleistoseenikaudella sen pinta nousi 200 metriä korkeammalle. Järvi ulottui pohjoisessa Hulanlaaksoon saakka ja etelässäkin noin 65 kilometriä nykyistä eteläreunaa etelämmäksi.^[2]

Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun sedimenttikerroksen. Viimeisten 10 000 vuoden ajan haihtuminen on ollut sadantaa runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastunut veden alta.^[2]

Piirteet

Kuolleenmeren pituus vuonna 2010 oli noin 50 kilometriä ja leveys 16 kilometriä, pinta-ala 609 neliökilometriä, tilavuus 130 kuutiokilometriä ja syvyys pohjoisosassa enimmillään 295 metriä. Kuolleenmeren pinta on 424 metriä merenpinnan tason alapuolella, ja se on maapallon matalin paikka.^[1]

Kuollutmeri sijaitsee kuivalla ja kesäisin kuumalla alueella, jolla sataa alle 100 millimetriä vuodessa. Tuuli puhaltaa tyypillisesti 4–6 metriä sekunnissa. Kesällä tuuli tulee yleensä pohjoisesta, talvella myös etelästä. Ilmanpaine on 50 mb korkeampi kuin merenpinnan tasolla. Veden yläpuolinen ilma on kesällä noin asteen viileämpi ja talvella runsaan asteen lämpimämpi kuin maan yläpuolinen ilma.^[1]

Veden lämpötila on syvällä 22–24 astetta. Kesällä pintaveden lämpötila nousee 32–35 asteeseen.^[1]

Kuolleenmeren suolapitoisuus on kahdeksankertainen meriveteen verrattuna, noin 280 g/kg. Vedessä on runsaasti etenkin magnesiumkloridia.^[1] Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon kivennäisaineita, joista tärkeimpiä ovat magnesium (yli 30 %), kalsium, kalium, natrium ja sinkki. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä ruokasuolaa, kaliumia, magnesiumia ja bromia.

Vuoteen 1978 saakka järvessä oli salmen yhdistämät suuri pohjoinen allas sekä pienempi ja matalampi eteläinen allas, joka olisi jo kadonnut, ellei sitä olisi padottu. Kuolleenmeren vesimäärä hupenee haihtumisen, mineraalien tuoton ja tuloveden vähentymisen johdosta. Pinnan taso laski vuonna 2010 noin metrin vuosivauhdilla.^[1] Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu Punaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 miljoonaa kuutiometriä vettä.^[3]^[4]

Maapallon matalin luonnonmuovaama paikka Kuolleenmeren rannalla.
Korkean suolapitoisuuden aiheuttama tavallista voimakkaampi noste mahdollistaa vaikka lehden lukemisen vedessä kelluen.
Suolan valkoiseksi värjäämää rantakivikkoa.
Rantaviivan muuttuminen 1960–2007.