Kotimaa
Kotimaa on kirkollinen, kristillis-yhteiskunnallinen viikkosanomalehti. Lehteä julkaisee Sacrum-Kotimaa Oy.[1] Lehti ei kirkollisesta ja kristillisestä luonteestaan huolimatta ole kirkon eikä minkään muunkaan kristillisen yhteisön äänenkannattaja, ja se on 1990-luvulta lisääntyvästi ottanut kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.[2]
| Kotimaa | |
|---|---|
 | |
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | Sacrum-Kotimaa |
| ISSN | ISSN 0356-1135 |
| Perustettu | joulukuu 1905 |
| Päätoimittaja | Freija Özcan |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloid |
| Ilmestymistiheys | 1 / vko |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotimaa24 | |
Historia
Kotimaa perustettiin joulukuussa 1905. Sen ensimmäinen päätoimittaja, Juhani Ahon veli Pekka Brofeldt kertoi lehdessä muun muassa helluntailaisuudesta, jonka piirissä hän vaikutti aktiivisestilähde?. Brofeldt erosi tehtävästä 1910 linja erimielisyyksien vuoksi, kun Kotimaa alkoi suuntautua enemmän yhteiskunnalliseksi ja kirkolliseksi julkaisuksi. Hän perusti Toivon Tähti -nimisen lehden.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen
Kotimaa oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa merkittävin ja vaikutusvaltaisin kirkollinen sanomalehti. Kotimaa ei ollut kirkon virallinen äänenkannattaja, mutta sillä oli eräänlainen puolivirallinen asema. Lehden läheistä suhdetta kirkon johtoon kuvastaa, että monet kirkon johtaville paikoille kohonneet henkilöt ovat työskennelleet lehden toimituksessa tai hallintoelimissä. Kotimaan levikki oli 1958 lähes 50 000 kappaletta ja kasvoi vuoteen 1962 mennessä yli 62 000 kappaleeseen.[4]
Kotimaan päätoimittaja vaihtui kesällä 1958, kun tehtävää päätoimisesti vuodesta 1948 hoitanut Armo Nokkala siirtyi kirkkohallituksen palvelukseen. Nokkalan seuraajaksi valittiin Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorina toiminut Aarre Lauha. Lauha toimitti Kotimaata vuoteen 1964 asti, jolloin hänestä tuli Helsingin piispa.[4]
Lehti alkoi muuttua yhteiskunnallisesti aktiivisemmaksi 1980-luvulta lähtien. Muun muassa 1990-luvun puolivälissä maan historian epäkristillisimmäksi hallitukseksi Ahon hallitusta nimittänyt päätoimittaja Tapani Ruokanen kutsuttiin pääministerin kansliaan puhutteluun. Jupakka suututti keskustalaiset.[5]
100-vuotiskirjoituksessaan Kotimaa pyysi lukijoiltaan anteeksi sitä, että oli vastustanut työväenaateetta, tukenut Lapuan liikettä ja iloinnut kansallissosialistien valtaannoususta Saksassa 1933.[6]
Syyskuussa 2006 lehti alkoi ilmestyä perjantain sijasta torstaisin. Vuodesta 2021 lähtien lehti on taas ilmestynyt perjantaisin.
Kotimaa verkossa
Kotimaa luopui aktiivisesta uutistuotannosta verkossa kesäkuun alussa 2009 taloudellisiin syihin vedoten. Elokuussa verkkolehden tilalla aloitti yhteistyöseurakuntien ja kirkkohallituksen kanssa tuotettu Kotimaa24, joka on sosiaalisen median ominaisuuksia hyödyntävä blogeille perustuva palvelu[7][8]. Nykyisin Kotimaa24 on Kotimaa-lehden verkkosivusto Kotimaa.fi.
Päätoimittajat
- 1905–1910: Pekka Brofeldt (Aho)
- 1910–1916: A. W. Kuusisto
- 1916–1918: Aleksi Lehtonen
- 1919–1943: Martti Ruuth
- 1943–1947: Yrjö J. E. Alanen ja Toivo Laitinen
- 1948–1958: Armo Nokkala
- 1958–1964: Aarre Lauha
- 1964–1968: Simo Talvitie
- 1969–1977: Leino Hassinen
- 1977–1983: Erkki Kario
- 1983–1987: Pentti Lempiäinen
- 1987–1989: Tapani Ruokanen
- 1989–1992: Tuomo Korteniemi
- 1993–1996: Tapani Ruokanen
- 1996–2005: Jaakko Elenius
- 2005–2008: Olav S. Melin
- 2009: Pauli Aalto-Setälä ja Mari Teinilä
- 2009–2022: Mari Teinilä
- 2022– Freija Özcan
Kirjallisuutta
- Martti Ruuth: Kirkon elämää kotimaan kuvastimesta. , 1949.
- Toim. Eino Murtorinne: Kotimaa 1905–1980. , 1980. ISBN 951-621-285-9.
- Johanna Sumiala-Seppänen: Kaksi Kotimaata : Kotimaa kristillis-yhteiskunnallisena sanomalehtenä ja mediatalona 1980–2005. Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-230-5.