Korsnäs
Korsnäs on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 015 ihmistä.[2] Sen pinta-ala on 1 424,71 km2, josta 3,77 km2 on sisävesistöjä ja 1 184,91 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 8,54 asukasta/km2. Korsnäsin naapurikunnat ovat Maalahti ja Närpiö. Kunta oli 1. tammikuuta 2015 asti yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Korsnäsistä tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7] Korsnäs on väkiluvultaan Pohjanmaan maakunnan pienin kunta, joka ei ole kaupunki.
| Korsnäs | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 Korsnäsin kirkko. | |
| Sijainti | , 021°11′05″E |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Kuntanumero | 280 |
| Hallinnollinen keskus | Korsnäsin kirkonkylä |
| Perustettu | 1887 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 239,80 km² 251:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala | 1 424,71 km² 78:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 236,03 km² |
| – sisävesi | 3,77 km² |
| – meri | 1 184,91 km² |
| Väkiluku | 2 015 258:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 8,54 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,5 % |
| – 15–64-v. | 56,3 % |
| – yli 64-v. | 29,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 3,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 83,7 % |
| – muut | 12,7 % |
| Kunnallisvero | 9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Christina Båssar |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • SDP | 19 2 |
| www.korsnas.fi | |
Vuoden 2012 kuntavaaleissa ruotsalainen kansanpuolue sai Korsnäsissä 95,0 prosenttia äänistä.[8] Vuonna 2017 RKP sai kaikki 21 valtuustopaikkaa. Korsnäsin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1968.[9]
Nimen alkuperä
Kansanperinteen mukaan nimi Korsnäs eli Ristiniemi on peräisin ristiretkiajalta.[10]
Vaikka Korsnäsin on joskus mainittu olleen maailman ruotsinkielisin kunta, sillä on myös suomenkielinen historia. Rannikolla sijaitsee kalastuksestaan tunnettu Moikipään kylä, joka tunnettiin tällä nimellä (muodossa Moikipe) keskiajalta lähtien, josta ruotsinnos Molpe on muokkautunut. Suomenkielistä alkuperää on myös Taklax-nimi, joka on aikoinaan ollut muodossa Takalaksi.[11] Laksi on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut lahtea.
Ruotsinkielisen Korsnäs-nimen sijaan paikkakunnasta on suomen kielessä käytetty aiemmin muotoa Korsnääsi.[12] Sitä vanhempi nimimuoto on ollut Korsneesi ja myös suomenkielinen nimi Ristitaipale on ollut käytössä.[13]
Historia
Korsnäsin alue nousi merestä varsin myöhään, eikä alueella ole tehty esihistoriallisia löytyjä. Varhaiskeskiajalla alueelle saapui satakuntalaisia erämiehiä, jotka olivat pääosin metsästäjiä ja kalastajia. Eräasutus väistyi kuitenkin Ruotsista saapuneen uudisasutuksen myötä. Korsnäs kuului aluksi hallinnollisesti Satakuntaan osana Närpiön suurpitäjää. Korsnäsin saarnahuonekunta perustettiin viimeistään 1442, jolloin Korsnäs mainitaan ensimmäisen kerran virallisissa asiakirjoissa.[14][15][10]
Korsnäsin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1400-luvulla ja se tunnettiin merenkulkijoiden uhrikirkkona. 1500-luvulla rantakylien väestö kävi kauppaa Pohjanlahden poikki. Kauppatuotteisiin kuuluivat tuolloin terva, nahka ja kala. Myöhemmin asutus levisi rantakylistä myös metsämaille.[15][10]
Kappeliseurakunnaksi Korsnäs tuli 1604 ja vuosina 1661–1663 rakennettiin uusi kaksitorninen kirkko pelkästään lahjoitusvaroin. Korsnäsin asukasluku alkoi kasvaa vasta 1800-luvulla ja Korsnäsistä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1861. Nykyinen Korsnäsin kirkko on valmistunut vuonna 1831. 1900-luvun vaihteesta Korsnäsistä muutti Yhdysvaltoihin lähes 2000 henkeä.[10]
Korsnäs itsenäistyi Närpiön suurpitäjästä omaksi kunnakseen vuonna 1887. Korsnäsin eteläisimmät kylät, Töjby ja Träskböle siirtyivät takaisin Närpiöön vuonna 1973.[16]
Moikipään Breskäretin alueelle rakennettiin vuonna 1991 Suomen ensimmäinen neljällä tuuliturbiinilla varustettu tuulivoimapuisto.[16]
Maantiede
Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta.[17] Rannikko on kivistä ja karua. Vielä 2 000 vuotta sitten nykyisen Korsnäsin alue oli veden alla. Sisemmissä osissa kuntaa on paljon suota ja metsää. Korsnäsiin kuuluu kolme suurta saarta, Bredskäret, Halsön ja Södra Björkön.[14]
Korsnäsin kunnan alueella on 11 järveä. Nimetyistä järvistä suurimmat ovat Stockgrundsfladan, Storsundet ja Stenträsket.[18]
Kokonaan tai osittain Korsnäsin alueella olevia Natura-kohteita ovat Närpiön saaristo, Merenkurkun saaristo, keidas- ja aapasuoalue Degermossen ja Hinjärvi, jolla on huomattava merkitys vesilintujen kannalta, mutta myös kalatalous- ja virkistyskäyttöarvoa.[19]
Arkkitehtuuri
Korsnäsissä on pidetty yllä perinteitä. Vielä 1930-luvulla kirkonkylän uudet rakennukset toteutettiin 1700-luvun suunnittelun pohjalta. Nykyisin Korsnäsin kirkonkylä on levinnyt nauhamaisesti seuraten rantatietä ja vanhaa kylätietä tasangolla.[15]
Korsnäsin vanhasta kulttuurista kertoo myös kirkkorakennukset. Korsnäsin kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin vuosina 1830–1831 Carl Ludvig Engelin piirustusten pohjalta. Vuonna 1747 rakennettu kellotapuli on todennäköisesti kunnan vanhin säilynyt rakennus. Korsnäsin vanha seurakuntatalo toimii nykyisin kirkkomuseona.[16]
Kylät
Bjurbäck, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe) ja Taklax.
Träskböle, Töjby ja Överträsk kuului ennen jakautumaa Korsnäsiin mutta liitettiin myöhemmin Närpiöön.
Joistakin kylistä on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisiä nimiä, esimerkiksi Taklaxista nimeä Taaklahti.[20]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Korsnäsissä oli 2 154 asukasta, joista 1 436 asui taajamissa, 702 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Korsnäsin taajama-aste on 67,2 %.[21] Korsnäsin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[22]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Korsnäsin kirkonkylä | 757 |
| 2 | Moikipää | 465 |
| 3 | Harrström | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous
Korsnäs on tunnettu runsaasta yrityskannastaan. Kunnassa on noin 300 yritystä, ja noin puolet asukkaista työllistyy omassa tai perheyrityksessä.[14] Korsnäsin suurimpia toimialoja ovat teollisuus, palvelut sekä turkistarhaus ja maanviljely. Korsnäsin suurimpia yrityksiä ovat ihohoitotuotteiden valmistaja Dermoshop, vihannesten pakkaamo K Hultholm sekä metallin alihankkija Profiweld.[23] Korsnäsin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös puutarhakylpylöitä valmistava SpaDealers sekä veneiden perämoottorikauppaa tekevä Mr. Motors Korsnäs.[24]
Korsnäsissä toimi vuosina 1958–1972 Korsnäsin kaivos, josta saatiin lyijyä sekä jonkin verran lantanoideja.[25]
Väestö
Korsnäsin asukkaista 83,7 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Korsnäs on Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta Luodon jälkeen.[4]
Korsnäs oli pitkään Suomen ruotsinkielisin kunta. Vuonna 1999 sen asukkaista 97,2 % oli ruotsinkielisiä. Samana vuonna siellä asui 13 henkeä (0,6 % asukkaista), joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2011 näitä oli 185 (8,2 %). Samassa ajassa suomenkielisten määrä on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön verran.[4] Korsnäsin puhutuimpia kieliä ruotsin ja suomen jälkeen ovat vietnam, bosnia, valkovenäjä, viro ja burma.[14]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kristinusko
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Korsnäsissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Korsnäsissä toimii Korsnäs Filadelfiaförsamling.[28]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Korsnäsin alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[29]
Hallinto ja politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[30]
| Vuosi | RKP | SDP | KD | Johto | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| 2017 | 1 296 | 94,7 | 40 | 2,9 | 32 | 2,3 | 91,8 |
| 2021 | 1 110 | 90,0 | 123 | 10,0 | – | – | 80,0 |
Tunnettuja asukkaita
- Immanuel Bäck, pappi ja kansanedustaja
- Verner Korsbäck, agrologi ja kansanedustaja
Katso myös
Lähteet
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9. (ruotsiksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korsnäs Wikimedia Commonsissa
