Kinnula
Kinnula on Suomen kunta Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa kantatien 58 varrella Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnassa on hieman alle 1 500 asukasta. Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari.
| Kinnula | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | , 024°58′E |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 256 |
| Hallinnollinen keskus | Kinnulan kirkonkylä |
| Perustettu | 1914 |
| Kokonaispinta-ala | 495,73 km² 223:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 460,20 km² |
| – sisävesi | 35,53 km² |
| Väkiluku | 1 523 278:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 3,31 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 17,4 % |
| – 15–64-v. | 49,2 % |
| – yli 64-v. | 33,4 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,0 % |
| Kunnallisvero | 9,50 % 53:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Marja Lehtonen |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • SDP • Kok. • PS | 10 3 1 1 |
| www.kinnula.fi | |
Kinnulan luonto ja vesistöt ovat houkutelleet paikkakunnalle paljon kesämökkiläisiä; nykyisin kesämökkejä on kunnan alueella 415.
Maantiede
Kinnula sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Suomenselän vedenjakaja-alueella. Lähin kaupunki Viitasaari on 65 km:n päässä, matkaa Jyväskylään on 162 km.[7]
Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari.
Kinnulassa on kaikkiaan 66 järveä, joista suurimmat ovat Kivijärvi, Ylä-Jäppä – Ala-Jäppä ja Iso Koirajärvi.[8]
Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kinnulaan Perhon suunnalta. Muita suojeltuja Natura-alueita ovat Aholan laitumet, Kivijärvi ja Seläntauksen suot.[9]
Kylät
Hakkaraniemi, Hiilinki, Jääjoki, Kangaskylä, Kirkonkylä, Markokylä, Matkusjoki, Muhola, Myllykylä, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Silkkiperä, Urpila.
Historia
Kinnulan alue on kuulunut Rautalammin vanhaan emäpitäjään. Rautalammin pitäjän tai nykyisen kunnan historia alkaa vuodesta 1561, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Rautalammin hallintopitäjän muodostamisesta. Savolaiset olivat sitä ennen aloittaneet hämäläisten laajojen erämaiden asuttamisen ja kaskiviljelyn.
Keisarillinen Suomen senaatti oli päättänyt Kinnulan seurakunnan itsenäistymisestä vuonna 1904 mutta se toteutui käytännössä vasta Kivijärven ja Kinnulan yhteisen kirkkoherran Frans Peter Krankin kuoltua vuonna 1910.
Kinnulan ensimmäinen kunnanjohtaja oli Vilho Kinnunen (1927–1992). Vilho Kinnusella oli kymmeniä luottamustehtäviä, ja hän oli Säästöpankin pankinjohtaja, josta virasta hän siirtyi kunnanjohtajaksi vuonna 1976. Kinnunen jäi sairauseläkkeelle 31.12.1990. Hän kuoli Kinnulassa 64-vuotiaana vuonna 1992.
Vilho Kinnusta seurannut kunnanjohtaja HTM Kauko-Pekka Moilanen (s. 1947) toimi Kinnulan kunnanjohtajana vuodesta 1990 eli 14 vuotta. Ennen Kinnulaan siirtymistä hän oli Multian kunnanjohtajana vuosina 1988–1989.
Moilasen seuraaja PD, insinööri (ylempi AMK) Juha Urpilainen (s. 1959) toimi Kinnulan kunnanjohtajana 2004–2014. Hänet yritettiin erottaa yleiseen luottamuspulaan vedoten lokakuussa 2013. Urpilainen valitti asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta peruutti myöhemmin valituksensa kunnan kanssa tekemänsä sovintosopimuksen mukaisesti. Hallinto-oikeus kumosi syksyllä 2014 Urpilaisen erottamisen erään kuntalaisen tekemän valituksen pohjalta[10]. Hetken aikaa Kinnulassa näytti olevan kaksi kunnanjohtajaa[11]. Lopulta Urpilainen erosi itse noin 120 000 euron korvausta vastaan[12]. Ennen Kinnulaa Urpilainen toimi mm. Kajaanin elinkeinojohtajana ja Nokian Renkaiden tehtaanjohtajana.[13]
Vuoden 2014 heinäkuusta vuoden 2019 maaliskuuhun Kinnulan kunnanjohtajana toimi kasvatustieteen tohtori Pekka Kanervio[14] (s. 1957). Hän on toiminut mm. luokanopettajana ja tutkijana sekä tehnyt rehtorin sijaisuuksia myös Kinnulassa ennen kunnanjohtajaksi valintaansa. Kanervion aikana Kinnulan kunnan talous kriisiytyi ja väkiluku laski jyrkästi. Kanervio joutui eroamaan luottamuspulan vuoksi 1.4.2019 alkaen[15]. Hänen jälkeensä Kinnulan kunnanjohtajana on toiminut HTM Erkki Nikkilä, joka on Kinnulan ensimmäisen kunnanjohtajan Vilho Kinnusen poika[16]. Hän on kuitenkin irtisanoutunut tehtävästään marraskuussa 2021 siirtyäkseen Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaishallinnon palvelukseen joulukuussa 2021. Määräaikaista viiden vuoden kunnanjohtajan pestiä olisi ollut vielä kolme vuotta jäljellä. Kunnanhallitukselle Nikkilän irtisanoutuminen tuli yllätyksenä[17].
Johto
Myös nykyinen kunnanjohtaja Kirsi Kellokangas on eroamassa luottamuspulan johdosta keväällä 2023.
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 459 työpaikkaa. Niistä 22 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sijoitus- ja konsultointiyritys Matril Oy, soraa ja sepeliä myyvä KS-Mursketeam Oy ja Sammalpeuhojen Perhekoti.[19]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kinnulassa oli 1 656 asukasta, joista 827 asui taajamassa, 824 haja-asutusalueilla ja 5:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kinnulan taajama-aste on 50,1 %.[21] Kunnassa on vain yksi taajama, Kinnulan kirkonkylä.[22]
Koulutus
Perusopetusta annetaan Nurmelan koulussa (luokka-asteet 0-6) ja Kinnulan keskuskoulussa (luokka-asteet 7-9).[23] Kinnulan lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[24]
Kinnulan ja Leistijärven asukkaita palveleva Suomenselän kansalaisopisto tarjoaa elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen soveltuvia kursseja ja tapahtumia.[25]
Kulttuuria
Vuonna 1945 perustettu Kinnulan kirjasto palvelee kirkonkylässä. Kirjasto on osa Keski-kirjastojen kirjastokimppaa, mikä tuo koko maakunnan kunnankirjastojen aineistoja laajemmin lainattavaksi myös Kinnulasta.[26][27][28] 2023 kirjaston yhteyteen avattiin yhteispalvelupiste.[29]
Kinnulan kirkonkylässä, Apajarannan lähettyvillä sijaitsee maallikkosaarnaaja, kuvataiteilija Vihtori Storckin perinneateljee. Kunnassa on keskeisenä urheilulajina pesäpallo.
Kinnulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mutti ja rommakaksi kutsuttu lammaskeitto.[30]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kinnulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kinnulassa toimii Kinnulan helluntaiseurakunta.[32]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kinnulan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[33]
Tunnettuja kinnulalaisia
- Markku Kauppinen (1949–2019), kansanedustaja, toimitusjohtaja
- Pirjo Lahdenperä, (s. 1949) professori
- Leena Laulajainen (1939–2017), kirjailija
- Jukka Pekkarinen (s. 1947), valtiotieteen tohtori
- Mauri Pekkarinen (s. 1947), kansanedustaja
- Vihtori Storck (1911–1993), saarnaaja, taiteilija
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kinnula Wikimedia Commonsissa
- Kinnulan kunnan kotisivu
- Tilastokeskus – Kinnulan avainluvut
- Matintupa, Minna & Savela, Sanna: Kinnulan kunnanjohtaja: "Oikeus on puolellani" Yle Uutiset. 21.10.2013. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.8.2021.
- Kauko-Pekka Moilanen hakee Pieksämäelle Keskipohjanmaa. 16.5.2002. Arkistoitu 25.8.2021. Viitattu 25.8.2021.