Fenn-O-maniC

Hei! Sotien nimet kirjoitetaan Wikipediassa pienellä alkukirjaimella Kielitoimiston ohjeen mukaan (ks. esim. tämä). Näin Wikissä, jossain muualla ehkä toisin. Käytetään kuitenkin järjestelmällisesti tätä sovittua tapaa. Hyvää jatkoa, terv. --Riisipuuro 20. lokakuuta 2011 kello 17.11 (EEST)--

Moi, olet tehnyt hyviä karttamuokkauksia, mutta nuo kartat pienistä kunnista joissa on ollut hyvä koko Suomen kartta ovat mielestäni tarpeettomia. Läheltä aluetta oleva kartta ei silloin ole selkeämpi, vaan heikkolaatuisempi koska siitä ei käy käytännössä ilmi missä paikka sijaitsee. Paras ratkaisu olisi jos saatavilla olisi molemmat kartat, ensimmäinen missä näkyy koko Suomen kartta ja tarvittaessa toinen lähempää aluetta oleva. Tämä toki on usein mahdotonta. --Velivieras (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 14.07 (EET)

Tämä huomio koskee erityisesti sisämaan pieni paikkakuntia joita on vaikea katsojan paikallistaa ilman mitään kiintopisteitä.--Velivieras (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 14.09 (EET)

Laitoimme nähtävästi viestiä samaan aikaan. Luettelinkin jo omat ideani keskutelusivusi puolella, mutta ns. kaksiportainen kartoitus olisi se paras ratkaisu. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 14.12 (EET)

Näinpä! Rannikolla nuo toimivat paremmin koska ne saa sidottua johonkin osaan maata, mutta Keski-Suomessa ne eivät välttämättä palvele tarkoitustaan. Tapauskohtaisesti toki!--Velivieras (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 14.37 (EET)

Kiitos laadukkaista karttamuokkauksista. Olisiko mahdollista tehdä Raaseporin alueen kuntajaon kehityksestä kartta? Eli tilanne, jossa on ensin kaikki pienet maalaiskunnat ja siitä 1990-luvun tilaneen kautta nykytilaan. --Vnnen (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Kiitos paljon! Mielelläni teen kyseisen kartan. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.17 (EEST)

Kiitän täälläkin :) Toinen vähän haastavampi karttapyyntö olisi Turun ja Tampereen kuntien kehitys. Mallina esim. tämä kuva. Lähdettä minulla ei valitettavasti ole antaa. --Vnnen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 00.35 (EEST)

Olen miettinyt näitä itsekin, täytyy tutkia olisiko vaikka missään paikallishistorioissa lähteiksi sopivaa materiaalia. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 08.27 (EEST)

Varsin toimiva kartta Turusta. Oletan, että sinulla on käytössäsi Jutikkalan karttakirja Suomen historian kartasto. Sitä voisi käyttää lähteenä karttaan, jossa olisi Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat. --Vnnen (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 23.40 (EEST)

Senkin tekemistä olen suunnitellut. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 10.28 (EEST)

Kartasta tuli todella hyvä ja selkeä. Kun nyt katsoin artikkelia Snappertuna, niin siellä oli maininta, että Snappertuna liitettiin osaksi Tammisaareen ja osaksi Karjaaseen. Jos siis haluaisi ilmaista tämän, niin tarvittaisiin mahdollisesti jokin kartta tai karttoja lisää joistakin välivaiheista. Itse asiassa jos näitä tutkii lähteistä, niin samalla voisi kirjata aluemuutoksia lähteineen artikkeleihin. Tätä pystyisin hyvin tekemään, mutta juuri nyt en ehdi kuin korkeintaan ehkä vilkaista vanhoja peruskarttoja jos niitäkään. Kuitenkin kun nyt on vanhoja peruskarttoja netissä, niin tarkistuksia pystyy tekemään usein sieltä ja samoin Kansallisarkiston digitaaliarkistossa ollevasta Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta on joskus apua kuntamuutosten yhteydessä, ja viime kädessä kuntien ja kaupunkien historioista.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2021 kello 21.32 (EEST)

Kun katsoin kuntaliitostietoja, niin se olennainen rajavuosi taisi olla 1977, jolloin Bromarv liitettiin pääosin Tenholaan ja osaksi Hankoon ja Tammisaaren maalaiskunta osaksi Tammisaareen ja osaksi Hankoon ja Snappertuna pääosin Tammisaareen ja osaksi Karjaaseen ja vielä pieni osa Tenholasta liitettiin Hankoon. Sitä ennen oli Karjaan maalaiskunta liitetty Karjaaseen 1969 ja sen jälkeen 1993 Tenhola (johon jo oli liitetty aiemmin pääosa Bromarvista) liitettiin Tammisaareen. Ehkä tästä saisi karttasarjan: 1965 (nykyisen kartan mustalla piirretyt rajat), 1969 (Karjaan maalaiskunnan liitos), 1977 (Bromarvin, Snappertunan ja Tammisaaren maalaiskunnan liitos), 1993 (Tenholan liitos). Tai sitten kustakin kunnasta oman karttansa kunkin kunnan aluemuutoksista. Tämän pystyisin itsekin tekemään, mutta juuri nyt en ehdi, joskus myöhemmin ehkä voisin ehtiäkin, mutta siitäkään ei ole varmuutta.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2021 kello 21.50 (EEST)

Hyvä huomio, pitää katsoa jos löytyisi aikaa noiden tiettyjen rajojen löytämiseen. Nykyinen Hanko-Raasepori-kartta on muutenkin hieman riisuttu, sen voisi väsätä käytännössä uudelleen kuntajaon eri vaiheet sisällyttäväksi. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 14.18 (EEST)

Aloin tekemään uutta karttaa ja löysin Snappertunasta Karjaaseen 1977 liitetyt alueet, lähinnä pieniä raja-alueita. Lisäksi selailin Jussi Iltasen Urbes Finlandiae -kirjaa, jossa mainittiin Tammisaaren mlk:n ja Snappertunan kesken jaetun Dragsvikin kylän (rekisterikylinä Pojodragsvik ja Karisdragsvik) olleen liitetty Tammisaaren kaupunkiin -55 ja -66. Kirjassa ei mainuttu aiemmista liitoksista, tosin teos ei olekaan varsin syventävä katsaus auheesta. MML:sen 60-luvun kartoissa Tammisaaren kaupungin sisällä on Dragsvikin lisäksi muitakin rekisterikyliä, yleensä kaupunkien alkuperäiset alueet on merkitty yhtenäisinä joten mietin ovatkohan kyseiset kylät liitetty Tammisaareen jossain vaiheessa. MML:n aiemmissa peruskartoissa ei kylärajoja näy, enkä onnistunut löytämään taloudellinen kartta -sarjan Tammisaaren osaa. Pitäisi siis tutkia tuota uudistusarkistoa asian suhteen. Lisäksi olin jossain vaiheessa kartoittamassa Hangon -77 edeltäneitä pieniä liitoksia joista olin lukenut, niistäkään ei vanhoista kartoista tosin paljoa löytynyt. Karjaan kauppalan länsiraja vaikuttaisi kutakuinkin seuraavan Pohjan ja Karjaan pitäjän vanhaa rajaa. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 17. lokakuuta 2021 kello 20.49 (EEST)

Eräs lähde ovat maamittaushallituksen painetut uudet pitäjänkartat 1:20 000 1900-luvulta (peruskartan toinen edeltäjä). On kuitenkin tuurista kiinni, mistä paikoista niitä satuu olemaan ja miltä ajankohdalta, ja yleensä niitä joutuu myös tilaamaan kirjastojen ja arkistojen varastoista. Niissä näkyy tilojen ja kylien rajoja, kylien nimiä ja tilojen rakisterinumeroita samaan tapaan kuin peruskartassakin. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 18.51 (EEST)

Ja vielä kunrien ja kaupunkien historiat yhdessä muiden lähteiden kanssa. Niitä on usein kunkin maakunnan maakuntakirjaston käsikirjastossa.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 18.56 (EEST)

Löysin muutaman kartan joissa Hangon kaupungin ja Bromarvin Hangonkylän raja oli piirrettynä, ajattelin kuitenkin vielä etsiskellä jossain vaiheessa Hangon historiateosta ja varmistaa mitä alueita kaupunkiin on liitetty milloinkin. Voisin varmaankin viimeistellä nykyisen kartan ja tallentaa sen Commonssiin, vuotta 1955 edeltäneet aluemuutoksethan voi aina lisätä siihen lähteitten löytyessä. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 19.14 (EEST)

Kiitos paljon! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 13.24 (EEST)

Käyttäjä:Vnnen ehti ensin. Kiitos upeista kartoista, joita olet tehnyt. --Raksa123 (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Kiitos kiitos! Ilo auttaa projektissa. Fenn-O-maniC (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 03.40 (EEST)

Kaivelen tämän vanhan keskustelupätkän vielä esille, sillä minunkin on annettava iso kiitos tekemistäsi kartoista ja vaakunoista. Maantieteen ja geoinformatiikan opiskelijana sekä historian ja heraldiikan harrastajana osaan arvostaa aikaansaannoksiasi ja niihin näkemääsi vaivaa. Myös veljeni, joka on niin ikään maantieteilijä, lähettää myös kiitoksensa erityisesti tämän kaltaisista kuntajaon vanhaa kehitystä kuvaavista kartoista. Jatka samaan malliin! --Samppa Pamppanen (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 10.10 (EET)

Kiitos paljon! Mukava että teokseni miellyttävät! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 10.34 (EET)

Terve, virittelen tuota Suomalaisten alkuperä-artikkelia ja pohdin josko sinulta löytyisi intoa laatia siihen muutama (1-3kpl) kartta jotka kuvaisivat väestön liikkeitä "Volgan mutkasta" Suomeen? Sinulta niiden tekeminen näyttää luonnistuvan. Käyttämässäni Valter Langin tuoreessa merkkiteoksessa on hyviä karttoja joiden pohjalta niitä voisi laatia. Voisin lähettää kirjan karttoja sinulle tarvittaessa. --Velivieras (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 14.02 (EEST)

Ilman muuta! Saan kirjan varmaan lainattua kirjastosta. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 14.50 (EEST)

Hieno juttu! Sivun 257 (Kuva 6.3) kuva on varmaan se kaikista olennaisin. Velivieras (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Sivun 323 kuva 7.12 olisi varsin monikäyttöinen monissa eri artikkeleissa, niin suomen- kuin englanninkielisen Wikipedian puolella ja miksei muuallakin.--Velivieras (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 19.52 (EEST)

Mikä kartoissa muuttui verrattuna vuoden 2020 versioihin? Iivarius (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 10.59 (EET)

Maakuntien rajoissa tulee muutoksia vuoden 2021 alussa, mm. Heinävesi siirtyy osaksi Pohjois-Karjalaa ja Isokyrö osaksi Etelä-Pohjanmaata. Menin ja poistin uusista kartoista myös tietyn vuosiluvun, joten jos ja kun tulevaisuudessa kunta- ja maakuntarajat muuttuvat voi muutokset päivittää suoraan nuihin olemassa oleviin karttoihin eikä jokainen artikkeli jokaisessa eri kielisessä wikissä tarvitse päivittämistä kuten tähän asti on tarvinnut. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 11.07 (EET)

Moi, kiitos jos pystyt neuvoa hieman antamaan. Olen nyt kääntänyt karttoja ihan vain Photoshopilla muokkaamalla, mutta ilmeisesti jollain muulla ohjelmalla(?) .svg-tiedostojen kautta tämä olisi helpompaa? --Kartturin paikalla (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 15.00 (EEST)

Inkscape on hyvä ja ilmainen ohjelma vektoritiedostojen muokkaamiseen. Vektoritiedostot toimivat eri tavalla kuin perinteiset bittikarttakuvat, joten saattaa viedä hieman aikaa ymmärtää niiden käyttö. Kuitenkin esimerkiksi Commonssin valmiiden SVG-karttojen tekstien uudelleenkirjoitus varmaan sujuu varsin helposti, vähän niin kuin tekstin muokkaaminen PSD-tiedostoissa. Vektoritiedostoja suositaan sen takia, että niitä voi suurentaa tai pienentää loputtomasti ilman että kuvan laatu kärsii. Jos on lisää kysyttävää autan mielelläni! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 15.13 (EEST)

Kiitos, tämä auttoi paljon! Tein jo ensimmäisen käännöksen Ruotsi-artikkelin kartasta. --Kartturin paikalla (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 19.07 (EEST)

Hyvä homma! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 19.36 (EEST)

Sellaisen vielä huomasin, että joissain -svg-tiedostoissa olemassaolevia tekstejä pääsee muokkaamaan suoraan tekstityökalulla, mutta joissain taas tämä ei toimi. Täytyykö jälkimmäisten kohdalla sitten poistaa vanha teksti ja tehdä uusi teksti tilalle vai mikä olisi tehokkain toimintatapa? --Kartturin paikalla (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 19.38 (EEST)

Joskus tekstit on muunnettu tavallisiksi objekteiksi, uuden tekstin tekeminen tilalle toimii kyllä. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 20.59 (EEST)

Kun näin svg-kartan artikkelissa Auran historia. Niin kiinnostuin siitä, että, millä te siirrätte kartoista, esim. MML:n nykyiset kartat tai eri lähteistä saatavat historialliset kartat tähän vektorimuotoon ja missä laitatte niillä päällekkäon? Otatteko esim. nykyisen kartan rasterikuvana ja piirrätte sen vektoriksi vai otatteko MML:n jonkun vektoriaineiston, ja millä saatte sen ja vanhan kartan päällekkäin?

Itse osaan käsitellä sekä rasteri- että vektorimuotoisia aineistoja paikkatieto-ohjelmissa ja tehdä niistä tulosteita, ja jos teen tulosteen pdf-muotoon, niin siellä voi vektorimuotoista karttaa tulostettaessa olla vaikka erikseen päälle tai pois valittavissa olevia vektoritasoja, mutta en osaa ainakaan tutkimatta sanoa ovatko ne siellä pdf:n sisällä oikeasti vektorimuodossa vaiko rasteriksi muutettuina vektoreina. En myöskään tiedä, voisiko esim. pdf-muotoon tulostetun vektorikartan jotenkin konvertoida tuohon svg-muotoon.

Yleisemminkin kai karttojen käsittelyyn näyttää olevan käytössä kahta menettelyä: toiset käsittelevät niitä paikkatieto-ohjelmissa ja toiset kuvankäsittely- ja/tai vektorigrafiikkaohjelmissa. Kuvankäsittelyä osaan hiukan, mutta en niin hyvin, että sillä osaisin piirrellä karttija, vektorigrafiikkaa en osaa lainkaan. Paikkatieto-ohjelmissa kyllä osaan tehdä karttoja, mutta sieltä saan ulos tulosteita vain joko rasterikuvina tai pdf-tiedostoina.--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 08.13 (EEST)

Pääasiassa olen tehnyt kartat Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmalla. Yleensä kokoan tarvitsemani rasterimuotoiset kartat, esim. MML:n vanhoja karttoja, päällekkäin Inkscapessa ja piirrän tarpeelliset asiat niiden pohjalta. Aloin joku aika sitten perehtyä QGIS-ohjelmaan. Sen tekemät PDF-tiedostot ovat vektorimuotoisia, joten niitä voi sellaisenaan muokata Inkscapessa. Olen aikaa säästääkseni tuonut tällä tavoin esim. meri- ja järvialueet Ympäristökeskuksen aineistosta viimeisimpiin karttoihini. PDF-tiedostot voi tietääkseni konvertoida sellaisenaan SVG-muotoisiksi, tai sitten tallentaa ne manuaalisesti SVG:ksi Inkscapessa. Suurin ongelma johon olen törmännyt QGISin ja Inkscapen välillä on vektoreiden monimutkaisuus. QGIS ei näytä olevan moksiskaan todella monimutkaisista vektoreista, mutta Inkscapessa liian monimutkaiset vektorit alkavat hidastaa ohjelmaa. Tämä vaikuttaa myös tietysti lopullisen tiedoston kokoon. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 09.17 (EEST)

Eli jos haluaa vaikka QGISissä tuotetusta vektorigrafiikkakartasta koettaa tuottaa svg:n, niin se onnistuisi konvertoimalla Inkspacessa pdf vektorigrafiikaksi? (Vaiko jotenkin muuten?) Tuota voisi itse asiassa joskus koettaa opiskella, jos sattuu sellainen väli tulemaan. Vektorien monimutkaisuutta ehkä voi pyrkiä säätelemään sillä, että kun maanmittauslaitoksen latauspalvelussa kai on vektorimuotoisiakin karttoja eri mittakaavoissa, niin mitä pienimittakaavaisempi kartta, niin sitä kevyempi grafikka. Mutta kun kysessä ovat nimenomaan maastokartat, niin ne taitavat olla raskaita sittenkin, ja sopivaa lähtötietoa voi ehkä joutua etsimään muualta. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 16.49 (EEST)

Inkscapella konvertointi toimii juu. Lisäksi netissä on konvertointisivustoja, joilla homma hoitunee myös. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 19.51 (EEST)

Alkujaan pistäydyin tälle sivulle kun satuin vilkaisemaan galleriaasi. Sitä vilkaistuani palautui mieleen kartta, jonka tekeminen on ollut mielessäni, mutta jonka vaatimaa tutkimusta en ole ehtiny tehdä, enkä varmaan lähiaikoina ehdikään, joten aihe on vapaasti käytettävissä. Eli kuntien Urjala ja Punkalaidun välinen raja on selvästikin historialtaan erittäin monimutkainen, ja sen selvittäminen on erittäin työläs tehtävä. Olen kyllä nähnyt kummankin pitäjän historiateokset, mutta en ole ehtinyt niitä jjuuuri muuta kuin silmäillä. Monimutkaisuttaahan tuossa lisää vielä se, että 1870-luvulle asti kirkollisen ja maallisen hallinnon rajat poikkesivat toisistaan. Ja kun vielä tuolla alueella on paljon muitakin rajamuutoksia, niin sitä suurempi työ. Tuo tapa, jota noudatit artikkelissa auran historia omn varmaan hyvä, eli että samalla lisätään tiedot rajamuutoksista lähteistetytyinä joihinkin artikkeleihin, jolloin samalla kartan sisältö tulee selkeästi ja läpinäkyvästi dokumentoitua. Itsekin olen joistain tällaisista kuntien rajamuutoksista lisännyt tietoja artikkeleihin mutta en vielä toistaiseksi juurikaan ole tullut piirtäneeksi ja tallentaneeksi niistä tänne karttoja, enkä nyt varmaan ihan lähiaikoina joka tapauksessa ehdikään.--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 17.02 (EEST)

Muistan huomanneeni kyseisen kunnanrajan vaihtelut jossain vanhassa projektissani. Voin koittaa kartoittaa asiaa jossain välissä. Historiikkien käyttö on osoittautunut hyvin hyödylliseksi, koska esimerkiksi Auran tapauksessa entinen Prunkkalan kappeli kuvattiin kirkkopitäijienkin kartoissa usein osana Pöytyää eikä Lietoa. Jonkun lukemani teoksen mukaan kyseessä on vain aikakauden erehdyn kun kirkko- ja hallintopitäjien tarkat rajat etenkin kappeliseurakuntien kohdilla on historian saatossa unohtunut kartantekijöiltä. Ongelmana historiikkien käytössä on niiden saavutettavuus, paikallisesta kirjastosta ei tietenkään löydy kuin lähiseudun kuntien historiikkeja, jouduin käyttämään kaukolainapalvelua mm. Liedon ja Auran kartan tekoon. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 19.57 (EEST)

Kannattaa muuten tsekata kirjastojen maakunnalliset ja kunnallisten kirjastojen käyttämät valtakunnalliset palvelut. Tuli juuri toisessa yhteydessä puheeksi, että näköjään Savon maakuntien liitot ja Edita ovat pistäneet Savon maakuntahistoriat nettiin (ks. Savo), ja aiemmasta muistan että Satakunnan maakuntakirjasto eli Porin kaupunginkirjasto on pistänyt nettiin pitäjänhistoriat Satakunnasta. Tilanne kuitenkin saattaa vaihdella maakunnittain, enkä ole tsekannut kaikkia ajantasaisesti. Lisäksi mm. Aulis Ojan väitöskirja keskiaikaisen Varsinais-Suomen aluejaoista on nyttemmin netissä (sitäkin tullut ihan turhaan kiikutettua kirjastosta, kunnes huomasin). Kunnallisilla kirjastoilla taitaa enemmän olla suppeampia julkaisuja digitoituna (ja lisäksihän kokonaisten kirjojen vienti nettiin edellyttää lupiewn kysymiset kirjoittajilta tai oikeudenomistajilta). Tuo Urjala ei ole mitenkään kiirreellinen, ja jos vain joskus ehdin, niin aion tutkia sen itse, mutta mainitsin tässä kun tiedän, että juuri nyt en ehdi. Suuri vaikeus muuaalla Suomessa on myös lisäksi, että maanmittaustoimitusten uudistuksista on KA:n digitaaliarkistossa valmiina vasta Varsinais-Suomi ja Uusimaa.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 14.55 (EEST)

Kiitos vinkeistä, pitää katsastaa nuo! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 15.22 (EEST)

Hienoa työtä rekisterikylien kanssa tässä kartassa Paltamosta. Commonsin luokkarakenne on vähän sekava, mutta rekisterikyläkarttoja voi tehdä lisää luokkaan Maps of villages in Finland, jos kiinnostaa.

Kiitos myös uusista kuntaliitoskartoista. Euran kuntaliitosten osalta sellainen pieni yksityiskohta, että Hinnerjoesta liitettiin Kivijärvi Laitilaan kuntaliitoksen yhteydessä. Tilanteen pystyy tarkistamaan vuoden 1968 peruskartoista Vanhat painetut kartat -palvelussa. --Raksa123 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2021 kello 13.37 (EEST)

Kiitos vinkeistä! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 8. heinäkuuta 2021 kello 18.14 (EEST)

Hei ja kiitoksia hienosta kartasta jonka olet tehnyt Karjalan sivuille. Hyvää työtä. :) Johannes_sankari (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 10.19 (EEST)

Kiitos! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 17.32 (EEST)

Hei, yksi asia juolahti mieleen Fenn-O-maniC. Otatko vastaan "tilaustöitä"? Olisi mukava liittää Karjala Tl -sivulle myös kartta, johon olisi merkitty kylien rajat. Oletko törmännyt sellaiseen ja olisiko sellaista mahdollista toteuttaa? :) Johannes_sankari (keskustelu) 3. lokakuuta 2021 kello 16.14 (EEST)

Voin katsoa jos löytyisi aikaa! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 3. lokakuuta 2021 kello 17.42 (EEST)

Eräs muu käyttäjä on aiemmin piirtänyt kuntien kyläkarttoja Suomen taloudellisen kartan 1:100 000 avulla, mutta se on hiukan hankala lähde, koska siitä ei aina vaikeissa tapauiksissa (kúten tässä) saa kunnolla selvää. Mutta kun maanmittauslaitoksella on palvelu Vanhat painetut kartat, jossa on vanhoja peruskarttoja, ja jota varmaan Fenn-O-Manickin on käyttänyt yhtenä lähteenä, niin sen avulla tuo onnisttuu, ja jos haluaa tutkia itse kylien rajoja, niin sieltä niistä saa käsityksen. Tosin noin monimutkaisessa tapauksessa selkeä käsitys ehkä tulee vasta kun on piirtänyt kartan.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2021 kello 08.54 (EEST)

Karjalan kunnan sisältävä Taloudellinen kartta löytyy vuodelta 1925, tosin siinä on näytetty vain Mynämäen ja Karjalan ulkoisin raja, eikä kaikkia enklaaveja ole merkitty kunnittain. Ajattelinkin käyttää maanmittauslaitoksen karttoja kuten aiemmassakin kartassani. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 4. lokakuuta 2021 kello 11.00 (EEST)

Tuokin on MML:n (tai siis tuolloin vielä MMH:N) kartta, mutta vanhempi, eikä tosiaan täöhän tarkjoitukseen niin hyvä. Silloin kun noita piirrettiin aiemmin tal. karttojen avulla, ei tainnut olla vielä vanhoja peruskarttoja netissä.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2021 kello 11.15 (EEST)

Kiitokset luovutetun Karjalan kuntakartatasta. Yksi typo löytyi: Soanlahti, ei Suonlahti.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.42 (EET)

Kiitos, korjattu! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.44 (EET)

Hei! Huomaan että harrastat kuntien sijaintikarttojen tekemistä. Jos kaipaat lisää työtä, voisit tehdä ainakin seuraaviin artikkeleihin uudet kartat jotta ne olisivat samankaltaisia muiden vastaavien kanssa. Suluissa tämänhetkisen kartan tekovuosi.

• Toijala (2006)
• Viiala (2006)
• Kylmäkoski (2008)
• Kalvola (2008)
• Tuulos (2008)
• Renko (2008)
• Lammi (2008)
• Hauho (2008)

Kiitos vielä upeista kartoista! --Hä (keskustelu • muokkaukset) 13. marraskuuta 2021 kello 16.19 (EET)

Pitää värkätä nämä jossain vaiheessa! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 16.38 (EET)

Kuntajaon kehitys myös Jääsken, Imatran, Joutsenon ja Ruokolahden alueella olisi hyvä saada kartalle. Ensinnäkin miten Jääsken Suomelle jääneet osat jaettiin muiden kuntien kesken, ja mitä alueita Ruokolahti luovutti Neuvostoliitolle. Toisaalta Imatra erotettiin Ruokolahdesta, mutta Immalanjärven eteläpuolinen alue liitettiin Imatraan vasta myöhemmin. Joutsenostakin on mahdollisesti liitetty jotain Imatraan, ja toisaalta Mietinsaari on liitetty Joutsenosta Ruokolahteen mahdollisesti kuntaliitoksen yhteydessä tai jälkeen. --Raksa123 (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 17.19 (EET)

Olin itse asiassa tekemässä karttaa Lappeenrannan liitoksista, Joutsenon liitokset sisältyisivät siihen. Imatrasta ajattelin tehdä kartan myös, mahdollisesti voin sisällyttää Ruokalahden siihen. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 17.43 (EET)

Hei! Huomasin että olet tehnyt Wikipediaan paljon laadukkaita karttoja. Pystyisitkö tekemään kartan Loimaan kaupunginosista? Olisi hyvä täydennys Loimaa-artikkeliin. Totanoin (keskustelu) 7. heinäkuuta 2023 kello 13.03 (EEST)

Hei! Olisiko mahdollista, että voisit päivittää vanhan tekemäsi kartan Porvoon hiippakunnan seurakunnista, eli kartan joka oli esillä ennen viime kesää ja jossa seurakuntiin viitataan kirjaimin. Maalahden, Petolahden ja Bergön seurakunnat ovat yhdistyneet sitten kartan viimeisen päivityksen. Kartasta olisi lisäksi hyvä korjata pari muuta asiaa. Turun ruotsinkielinen seurakunta kattaa nimestä huolimatta nykyisen Turun kaupungin rajojen lisäksi myös koko Kaarinan kaupungin alueen (Kaarina, Kuusisto ja Piikkiö). Kokkolan ruotsinkielisen seurakunnan alue koostuu – nimestä huolimatta – ainoastaan varsinaisesta Kokkolasta, sekä Kaarlelasta ja Öjasta, toisin sanoen ei Kälviästä, Lohtajasta, eikä Ullavasta. Nämä pienet korjaukset olisi tietenkin hienoa saada päivitettyä vanhan kartan lisäksi myös nykyiseen karttaan, joka on esillä artikkelissa Porvoon hiippakunnasta. Seurakuntajaon pystyy tarvittaessa tarkistamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palvelusta: "Mihin seurakuntaan kuulun?". Troberg (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 23.31 (EEST)