Kavajärvi
Kavajärvi [2][1] tai myös Kavatjärvi [3][4] on Pirkanmaalla Urjalan Velkalassa sijaitseva aiemmin kuivatettu ja nykyään suojeltu järvi.[2][1]
| Kavajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Urjala |
| Koordinaatit | , 23°30′46″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
| Laskujoki | oja Tarpianjokeen [1] |
| Järvinumero | 35.286.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,9 m |
| Rantaviiva | 1,682 km [2] |
| Pinta-ala | 2,908 ha |
 Kavajärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Se sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueella. Tämän sisällä se kuuluu Kortejärven–Rutajärven alueeseen. Järvi sijaitsee pääosin Urjalan Velkalan kylässä, mutta sitä ympäröivä avosuoalue ulottuu pohjoisosastaan myös Urjalan Honkolan kylään.[3] Lammen vedenpinnan korkeus on 98,9 metriä meren pinnan yläpuolella ja se sijaitsee mäkien välisessä notkossa ojitettujen Kavajärvenrahkan ja Karjusillanrahkan välissä. Suurehkoa suoaluetta kiertää reunusojat, jotka keräävät itseensä ympäristöstä tulevat vedet ja johtavat ne järven laskuojaan koillisessa. Suoalueen keskellä sijaitsee kuivuneen järven jääne, joka on 350 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja jonka pinta-ala on 2,9 hehtaaria.[2][1][5]
Historiaa
Järven nimenä peruskartan ensimmäisessä laitoksessa vuodelta 1959 on Kavatjärvi.[3] Sama muoto kirjoitusasussa Kavat Iervi esiintyy myös rekognosointikartoissa 1700-luvun lopulta.[6] Vielä 2000-luvulla järven luona on talonnimi Kavatjärvi.[1]
Aiemmin järven avovesialue on ollut laajempi, pituudeltaan noin 900 metriä, ja näyttää vastanneen järven avovesialuetta 2000-luvun ilmakuvissa ympäröivää avosuota. Tämä järven alkuperäinen laajempi alue näkyy vielä 1700-luvun lopulla kartoitetussa ruotsalaisissa rekognosointikartoissa ja likimain samalta ajanjaksolta oleviin isonjaon karttoihin perustuvassa pitäjänkartastossa 1800-luvulta.[5][6][7]
Järveä on kuivattu ojittamalla ainakin 1900-luvulla, mutta ojituksen osoittauduttua kannattamattomaksi, järvi jäi 1940-luvun lopulla vesijättömaaksi ja tuli osaksi Kavatkankaan yhteislaidunta.[4] Vielä 1950-luvun lopussa ja 1970-luvun alkupuoliskolla järveä ympäröivä avosuo oli niityn reunustama.[3][8] 2000-luvulla järveä ympäröivä avosuo on luonnonsuojelualueena ja sen reunus on puustoittunut.[1][5]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Nummela, Jorma: Kavatjärvi –kadonnut lintuparatiisi. Lounais-Hämeen linnut, 1987.